Joint Expeditionary Force

Aihe Joint Expeditionary Force on epäilemättä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja jolla on merkittävä vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Joint Expeditionary Force on ollut useiden vuosien ajan keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena eri aloilla, koska sen merkitys kattaa poliittiset, sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökohdat. Kautta historian Joint Expeditionary Force on ollut erilaisten tulkintojen ja lähestymistapojen kohteena, mikä on osoittanut sen monimutkaisuuden ja merkityksen ihmiskunnalle. Tässä artikkelissa perehdymme Joint Expeditionary Force:n maailmaan analysoidaksemme sen vaikutuksia ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Kartta, jossa näkyvät Joint Expeditionary Force -joukkoihin kuuluvat maat.

Joint Expeditionary Force (JEF) on Yhdistyneen kuningaskunnan johtama kymmenen maan kansainvälinen kriisinhallintaan keskittynyt nopean toiminnan joukko. Yhdistynyt kuningaskunta aloitti joukkojen perustamisen vuonna 2012. Joukkoihin kuuluu sen lisäksi Tanska, Ruotsi, Suomi, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Alankomaat.[1] Joint Expeditionary Force on tarvittaessa koottava joukko, eikä sillä ole pysyvää yksikköä.[2] Millään maista ei ole veto-oikeutta jota käyttämällä pystyisi estämään joukkojen toimintaa, vaan maat ilmoittavat mihin ne osallistuvat.[3] Joukkoja koskeva yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin kesäkuussa 2018, jonka jälkeen joukkojen käyttäminen on ollut mahdollista.[4]

Helmikuussa 2017 Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö kertoi Suomen olevan liittymässä joukkoihin mahdollisesti yhdessä Ruotsin kanssa.[2] Suomi liittyi JEF-joukkoihin kesäkuun lopussa 2017.[5][6]

JEF:n historia

JEF-liittouman historia alkaa 2010-luvulta.[7]

  • Syyskuussa 2014 Iso-Britannia perusti JEF-joukot yhdessä Alankomaiden, Latvian, Liettuan, Norjan, Tanskan ja Viron kanssa.[8]
  • Heinäkuussa 2017 Ruotsi ja Suomi liittyivät JEF-joukkoihin.[9]
  • Huhtikuussa 2021 Islanti liittyi JEF-joukkoihin.[10]

JEF:n tavoitteena on kehittää sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä kriisejä ja tehdä tarvittaessa yhteistyötä kriisitilanteissa. Sen pääasiallista toiminta-aluetta on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue. Yhteistyöllä voidaan tukea esimerkiksi YK:n, Naton tai Euroopan unionin operaatiota.[11]

JEF-valtioiden asevoimat

Lähteet

  1. ↑ Hybridiuhkien torjunnan asiantuntijat kokoontuivat JEF-työpajaan Helsingissä Puolustusvoimat. 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  2. ↑ a b Seuri, Ville: Suomi mukaan Britannian vetämiin valmiusjoukkoihin – Puolustusministeri Niinistö: ”Ei velvoita meitä mihinkään” Helsingin Sanomat. 5.2.2017. Viitattu 5.2.2017.
  3. ↑ Nurmi, Lauri: Kaikkonen paljastaa, mikä on JEFin salaisuus – Suomi reagoi Naton halvaantumisen uhkaan Iltalehti. 16.12.2022. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Räsänen, Niki: JEF-joukkojen yhteistyö sai sinetin Lontoossa Ruotuvaki.fi. 28.6.2018. Viitattu 11.3.2022.
  5. ↑ Suomi liittyy Britannian johtamaan nopean toiminnan sotilasjoukkoon – Ruotsikin tulossa mukaan Yle Uutiset. 27.6.2017. Viitattu 21.9.2017.
  6. ↑ Kervinen, Elina: Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat osallistumisensa Britannian johtamiin JEF-joukkoihin Tukholmassa – ”Tämä ei ole mikään mini-Nato” Helsingin Sanomat. 30.6.2017. Viitattu 21.9.2017.
  7. ↑ History of the JEF 2025. The Joint Expeditionary Force. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
  8. ↑ International partners sign Joint Expeditionary Force agreement 5.9.2014. GOV.UK. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Sweden and Finland join UK-led response force 30.7.2017. GOV.UK. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Iceland becomes 10th nation to join UK-led Joint Expeditionary Force 20.4.2021. GOV.UK. Viitattu 21.2.2025. (englanniksi)
  11. ↑ JEF-yhteistyö Puolustusministeriö. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022.