Nykymaailmassa Juhana I Peloton:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Juhana I Peloton on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi yhteiskunnallisen vaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti vaikuttaen eri kulttuureihin ja konteksteihin eri tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme Juhana I Peloton:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Juhana I Peloton, myös Juhana Peloton (ransk. Jean sans Peur) (28. toukokuuta 1371 Dijon – 10. syyskuuta 1419 Montereau-Fault-Yonne) oli kuninkaalliseen Valois-sukuun eli Kapetingeihin kuulunut Burgundin herttua satavuotisen sodan aikana Ranskassa.[1][2]
Juhanan vanhemmat olivat Burgundin herttua Filip II Rohkea (1342–1404) ja Flanderin kreivitär Marguerite III (1350–1405). Hän syntyi Rouvresin herttuan linnassa, jossa hän vietti suurimman osan lapsuudestaan.[3] Hän oli vanhin yhdeksästä sisaruksesta, joista neljä sisarta eli aikuisiksi ja kaksi nuorinta veljeä kaatuivat Azincourtin taistelussa vuonna 1415.
Juhanasta tuli Burgundin ja Flanderin herttuakunnan päämies vuonna 1404 Kaarle VI:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta Nikopoliin taistelussa 1396 turkkilaista sulttaani Bayezid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.[1] Tämä oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.
Juhana murhautti vastustajansa Orléansin herttua Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke 28-vuotiseen sisällissotaan Burgundin ja Armagnacin puolueiden välillä. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaiset karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman vuonna 1419 ja Henrikin kuoleman vuonna 1422 takia. Juhana murhattiin 10. syyskuuta 1419 Montereaun sillalla hänen ollessaan tapaamassa tulevaa kuningasta Kaarle VII:tä.[4] Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta Orléansin neitsyen ansiosta vuodesta 1430 alkaen.[1]
Juhanan maine Ranskan historiassa on ollut pitkään huono. Häntä on pidetty lähinnä murhaajana ja petturina. Hän ei ollut kuitenkaan huomattavasti väkivaltaisempi kuin muut 1400-luvun alkupuolen hallitsijat. Ranskalle Juhanan vallankäyttö aiheutti tuhoa, mutta Burgundille hänen politiikkansa merkitsi suhteellisen rauhaisaa aikaa.[4]
Juhana avioitui Cambraissa vuonna 1385 Baijerin prinsessa Margareten (1363–1424) kanssa, joka oli Baijerin herttua Albrekt I:n (1336–1404) ja herttuatar Margarete von Briegin, Brzegin (1342–1386) kolmanneksi vanhin tytär.[3] Heille syntyi kahdeksan lasta: