Juhani Tolvanen

Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Juhani Tolvanen:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Juhani Tolvanen:n merkityksen yhteiskunnan eri puolilla. Laajan tutkimuksen avulla selvitämme sen vaikutuksia, etuja, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus Juhani Tolvanen:stä. Lisäksi koko tämän artikkelin aikana opimme kokemuksista, tapaustutkimuksista, tilastotiedoista ja asiantuntijalausunnoista, joiden avulla voimme laajentaa näkökulmaamme ja saada kattavan näkemyksen Juhani Tolvanen:stä.

Juhani Tolvanen (s. 1956)[1] on suomalainen toimittaja ja sarjakuvien suomentaja. Hänet tunnetaan Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuvien ja Charles M. Schulzin Tenavien pitkäaikaisena suomentajana sekä useiden sarjakuva-aiheisten teosten kirjoittajana.

Tolvanen toimi Ilta-Sanomien sarjakuvatoimittajana 1979–2019, jolloin hän valitsi lehdessä julkaistut sarjakuvat.[2][3] Hän pyrki tuomaan lehdessä esiin suomalaisia sarjakuvia ja hänen aloitteestaan Ilta-Sanomien sarjakuvasivuille perustettiin 1986 ”Kuukauden kotimainen” -osio, jossa julkaistiin kuukausittain vaihtuvia vähän tunnettujen suomalaisten piirtäjien sarjakuvia.[4] Tolvanen toimitti Kuukauden kotimaista vielä eläkkeelle jäätyään vuoden 2020 loppuun, jolloin Ilta-Sanomat päätti lakkauttaa sen.[3] Tolvanen julkaisi vuonna 1983 yhdessä Heikki Jokisen kanssa ensimmäisen suomalaisen sarjakuvan antologian Ruututarha.[4]

Tolvanen suomensi yhdessä puolisonsa Anita Salmivuoren kanssa kaikki Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-stripit WSOY:n vuosina 1990–1996 julkaisemaan kokoelmasarjaan.[5] Hän on kirjoittanut myös Janssoneista ja Muumipeikko-sarjakuvasta kirjan Muumisisarukset (2000). Tolvanen on ollut Tenavien pääasiallinen suomentaja vuodesta 1979. Hän on kääntänyt sarjaa sekä Ilta-Sanomiin että kokoelmakirjoihin. Lisäksi Tolvanen on suomentanut monia muita sarjakuvia, muun muassa Benoît Sokalin Tarkastaja Ankardoa, Blueberryn sivusarjoja, Winsor McCayn Pikku Nemo Höyhensaarilla -kokoelmat, useita Disney-sarjakuvia sekä Enki Bilalin, Milo Manaran ja Hunt Emersonin tuotantoa.[1]

Tolvanen on toiminut Suomen sarjakuvaseuran hallituksessa ja oli seuran julkaiseman Sarjainfo-lehden päätoimittajana 1977–1982[6]. Seura myönsi hänelle sarjakuvaneuvoksen arvonimen 1991.[4] Vuonna 2023 Helsingin Sanomain Säätiö myönsi Tolvaselle 40 000 euron apurahan Sanomain sarjakuvien vaiheiden kartoittamiseen vuodesta 1927 nykypäivään.[7]

Teoksia

  • Ruututarha: 80-luvun suomalaisia sarjakuvia (toim. yhdessä Heikki Jokisen kanssa), 1983
  • Sarjakuva, rakastettuni: uuden sarjakuvan mestareita (yhdessä Petri Kemppaisen kanssa), 1992
  • Saunasta Savoyhin: sisätilojen Helsinkiä, 1999
  • Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson: Muumipeikko-sarjakuvan tarina. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23633-0
    • Käännetty myös ruotsiksi nimellä Vid min svans!: Tove och Lars Janssons tecknade muminserie vuonna 2000, ranskaksi nimellä Tove et Lars Jansson, Une vie avec les Moomins vuonna 2009 ja englanniksi nimellä Moomin Every Day vuonna 2012.
  • Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta (toim.), 2001
  • Pihkura! Heikki Kaukoranta – 80 vuotta sarjakuvaelämää (toim.), 2022

Lähteet

  1. ↑ a b Tekijähaku nimellä ”Juhani Tolvanen” Fennica-tietokanta. Viitattu 31.1.2015.
  2. ↑ Mäkinen, Esa: Sarjakuvasta puuttuu nykyisin politiikka (maksullinen) Helsingin Sanomat 31.8.2011. Viitattu 31.1.2015.
  3. ↑ a b Tero Kartastenpää: Ilta-Sanomat lopettaa 35 vuotta jatkuneen sarjakuvaosionsa: Kuukauden kotimainen on esitellyt Fingerporin esiasteen ja Kiroilevan siilin Helsingin Sanomat 13.11.2020. Viitattu 13.11.2020.
  4. ↑ a b c Sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen sarjakuvaseura. Viitattu 31.1.2015.
  5. ↑ Karjalainen, Jussi: Muumi-sarjakuvahanke on valmis (maksullinen) Helsingin Sanomat 21.11.1996. Viitattu 31.1.2015.
  6. ↑ Ville Hänninen: Herännäisyyden juuret, Sarjainfo 3/2012, s. 12.
  7. ↑ HS-säätiö rahoittaa nyt tutkimuksia sotajournalismista, naistenlehdistä ja sarjakuvista HS.fi. 29.3.2023. Viitattu 4.4.2023.