Julius Engström

Nykyään Julius Engström on erittäin kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Nykyaikaisen elämän nopean tahdin myötä Julius Engström vaikuttaa yhä useampiin ihmisiin heidän elämänsä eri puolilla. Olipa kyseessä työ, henkilökohtainen, perhe tai sosiaalinen, Julius Engström:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka ansaitsee huomiota ja pohdintaa. Tässä artikkelissa tutkimme Julius Engström:n eri ulottuvuuksia, tutkimme sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja tarjoamme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja ongelman tehokkaaseen ratkaisemiseen.

Osa artikkelisarjaa
Evankelinen
herätysliike
Liikkeen perustaja, maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen
Henkilöitä
1800-luku

1900-luku

2000-luku

Liike
Kirkot
Opistot
Media
Kulttuuri
Lisää aiheesta

Julius Ivar Engström (23. elokuuta 1863 Parkano – 12. huhtikuuta 1942 Hollola)[1] oli suomalainen pappi. Hän oli Helsingin komministeri 1898–1906, Sörnäisten suomalaisen seurakunnan kappalainen 1906–1907, kirkkoherra 1907–1919, Hollolan kirkkoherra 1919–1942. Hän oli Evankelisen herätysliikkeen johtohenkilöitä, toimien Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen yliasiamiehenä 1890–1898 ja sen johtokunnan puheenjohtajana 1922–1942. Engström oli merkittävä uskonnollinen runoilija.[2] Hän sai rovastin arvonimen 1914.[1]

Sanoittajana

Julius Engströmin sanoittamia hengellisiä lauluja ovat:[3]

  • Ilomielin laulaa tahdon
  • Jeesuksen haavoihin maailman synti
  • Kaikkialle sana herran
  • Katso ihmettä suurinta maan
  • Kiitosmielin laulaa tahdo.

Lähteet

  1. ↑ a b ENGSTRÖM Julius Ivar. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2.
  3. ↑ Äänitearkisto