Nykyään Juutalaiset juhlapäivät on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Juutalaiset juhlapäivät on ollut keskustelun, tutkimuksen ja spekuloinnin kohteena. Juutalaiset juhlapäivät:n historia ulottuu vuosisatojen taakse, ja se on kehittynyt ja sopeutunut kulttuurisiin ja teknologisiin muutoksiin, ja siitä on tullut ajankohtainen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Juutalaiset juhlapäivät:n vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi analysoimme Juutalaiset juhlapäivät:een liittyviä uusimpia trendejä ja löytöjä tarjoamalla kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.
Osa artikkelisarjaa |
Juutalaisuus |
---|
![]() |
Juutalaiset juhlapäivät juontavat juurensa usein Toorasta. Ne on lueteltu muun muassa kolmannessa Mooseksen kirjassa. Muita juhlapäiviä on myöhemmin lisätty uudempien juutalaisten historian merkkitapahtumien muistoksi.
Juutalaiset juhlapäivät noudattavat juutalaista kalenteria eivätkä siksi osu gregoriaanisessa kalenterissa vuoden tietyille päiville. Juutalaisille päivä alkaa auringon laskiessa, ja juhlaa edeltävän päivän ilta ("erev") lasketaan juhlaan kuuluvaksi.
Toorassa säädettyihin juhliin liittyy roš hodešia lukuun ottamatta rajoituksia, jotka muistuttavat sapattiin liittyviä työnteon kieltoja. Toorassa säädettyinä juhlina rukoillaan ylimääräinen musaf-rukous, joka vastaa Toorassa mainittua ylimääräistä musaf-uhria. Israelin ulkopuolella näitä juhlia vietetään aina kaksi päivää, kun Israelissa kaikki muut paitsi roš hašana kestävät vain yhden päivän.
Israelin valtion perustamisen jälkeen juutalaiset ovat ottaneet käyttöön joitakin uusia juhlapäiviä.
Syntymä | |
---|---|
Täysi-ikäisyys |
|
Avioelämä | |
Juutalaisuus | |
Uskonnolliset esineet | |
Kuolema |