János Bolyai

Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät János Bolyai:een, ja tutkimme sen tärkeyttä ja merkitystä eri yhteyksissä. Näillä linjoilla analysoimme sen vaikutusta ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme János Bolyai:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Tämä artikkeli lähestyy János Bolyai:tä sen alkuperästä nykyiseen tilaan useista näkökulmista ja tarjoaa lukijalle kattavan ja rikastuttavan käsityksen siitä. Epäilemättä tämä on kiehtova aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti.

Kuva János Bolyain kunniaksi Unkarissa julkaistusta postimerkistä. Mitä todennäköisimmin kuva ei esitä häntä itseään.

János Bolyai (15. joulukuuta 1802 – 27. tammikuuta 1860)[1] oli unkarilainen, epäeuklidisen geometrian tutkimuksista tunnettu matemaatikko.[1][2]

Hän syntyi Transilvaniassa, nykyisen Romanian alueella. Hänen isänsä oli matemaatikko ja Carl Friedrich Gaussin ystävä Farkas Bolyai. János oppi matematiikan perusteet isältään ja opiskeli teknillisessä opistossa Wienissä 1818–1822. Geometriasta tuli hänelle pakkomielle ja intohimo. Ensimmäiset tuloksensa hän julkaisi 1823 isänsä laatiman oppikirjan liitteenä. Gauss tutustui tähän liitteeseen ja piti Bolyaita nuorena nerona. Vuonna 1848 Bolyai kuitenkin huomasi, että Nikolai Lobatševski oli päätynyt samoihin ja yleisempiin tuloksiin tahollaan riippumattomana Bolyain tuloksista.

Lähteet

  1. ↑ a b János Bolyai Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.7.2013.
  2. ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 730–731. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6