Nykymaailmassa Käskynhaltija on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja josta on tullut sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Käskynhaltija on herättänyt jatkuvaa keskustelua, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistänyt sarjan tutkimuksia ja analyyseja eri aloilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä tätä aihetta perusteellisesti ja analysoida sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Näillä linjoilla tutkitaan erilaisia Käskynhaltija:een liittyviä näkökulmia ja argumentteja, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Käskynhaltija (lat. locum tenens) on valtion tiettyyn osaan nimitetty hallitsijaa tai hallitusta edustava alueen ylin virkamies. Hän voi olla sekä siviilihallinnollinen että sotilaallinen tai vain hallinnollinen viranomainen. Aikojen saatossa käskynhaltijoina ovat toimineet kenraalikuvernöörit, prokonsulit, satraapit, sijaishallitsijat ja varakuninkaat. Suomessa maaherrat ja sittemmin kuvernöörit toimivat kuninkaan sekä keisarin ja suuriruhtinaan käskynhaltijoina.