Kaarina Suonperä

Nykyään Kaarina Suonperä:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Asiaan on kiinnitetty huomiota sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Kaarina Suonperä on edelleen keskustelun ja keskustelun aiheena, on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti sen vaikutukset ja vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kaarina Suonperä:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin käsittelemme asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkemyksiä tässä asiassa tarjotaksemme kattavan ja objektiivisen näkemyksen.

Kaarina Suonperä
Kaarina Suonperä vuonna 1992.
Kaarina Suonperä vuonna 1992.
Henkilötiedot
Syntynyt10. heinäkuuta 1941
Helsinki
Kuollut23. heinäkuuta 2022 (81 vuotta)
Vantaa
Kansalaisuus Suomi
Ammatti tapakouluttaja, juontaja
Arvonimikamarineuvos

Hilkka Kaarina Suonperä (o.s. Maaranen, 10. heinäkuuta 1941 Helsinki – 23. heinäkuuta 2022 Vantaa[1][2]) oli suomalainen tapakouluttaja, tiedottaja, toimittaja ja televisio- ja radiojuontaja. Hän vieraili kouluissa kertomassa hyvästä käytöksestä ja ruokailutavoista.[3] Suonperä juonsi radiossa puhelintoivekonsertteja ja televisiossa tietokilpailuja. Hän antoi neuvoja etiketin mukaisesta pukeutumisesta[4], myös tavallisille ihmisille.[5] Suonperä tunnettiin tapakulttuurin kouluttajana ja kasvattajana, mutta myös mieltymyksestään siniseen väriin[6] ja teitittelyyn.[7] Hän toimi Tapaseuran puheenjohtajana parisen kymmentä vuotta.

Työura

Kaarina Suonperä esiintyi jo 1960-luvulla televisiossa muun muassa Niilo Tarvajärven kanssa Mainos-TV:n kuuluttajana ja useiden tietokilpailujen juontajana. Radiossa Suonperä juonsi pitkään puhelintoivekonsertteja Raimo Lintuniemen kanssa.[6] 1970- ja 1980-luvulla Suonperä toimi Saab-autojen tiedotus- ja suhdetoimintatehtävissä.[8] Sen jälkeen hän hoiti lehdistösuhteita muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla ja Pori Jazzissa.[6]

Suonperä toimi useissa eri hallitus- ja luottamustehtävissä muun muassa Amiedun johtokunnan jäsenenä, Tiedekeskus Heurekan hallituksen jäsenenä, Suomi-Yhtiöiden edustajiston jäsenenä, HOK-Elannon edustajiston jäsenenä ja Tapaseuran puheenjohtajana vuosina 2004–2022.

Suonperä oli koulutukseltaan mainoshoitaja.[9] Hän toimi Vantaan kokoomuslaisena kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä useita kausia,[10] mutta jäi valitsematta uudelleen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.[11]

Arvonimet

Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2015 Suonperälle kamarineuvoksen arvonimen.[12] Hänelle myönnettiin myös Ammatillisen aikuiskoulutuksen kultainen ansioristi 18. joulukuuta 2007.

Tapakulttuurin vaikuttaja ja kouluttaja

Kaarina Suonperä tunnettiin laajasti tapakulttuurin viestin viejänä ja vaikuttajana. Hän vaikutti monen julkisuuden henkilön taustalla ja koulutti muun muassa useita poliitikkoja tapakulttuurin saloihin. Hän neuvoi tapakulttuuriin liittyvistä etikettiasioista, kuten käytöksestä, pukeutumisesta ja edustamisesta. Häntä pyydettiin useampana vuonna kommentoimaan Linnan juhlien etikettiä ja asuja.[13][14][15]

Suonperä kertoi saaneensa kiinnostuksensa tapakulttuuriin auttaessaan lapsena helsinkiläisessä hotelli Klaus Kurjessa emännöinyttä äitiään kattausten teossa. Asuessaan varuskunnassa upseerimiehensä kanssa hän oppi Puolustusvoimien tapakulttuuria sotilasarvoineen ja tervehtimistapoineen.[16]

Suonperä toimi pitkään Tapaseuran puheenjohtajana ja kehitti seuran toimintaa aktiivisesti yhdessä kunniapuheenjohtaja Raili Malmbergin kanssa.

Yksityiselämä

Suonperä oli naimisissa kahdesti. Suonperän ensimmäinen puoliso vuodesta 1970[17] oli Hämeen lennoston komentaja, eversti Teppo J. Suonperä. Avioliitto päättyi miehen väkivaltaiseen kuolemaan vuonna 1973.[18] Kaarina Suonperällä oli ensimmäisestä avioliitostaan tytär.[19] Hänen toinen puolisonsa oli liikuntaneuvos Pentti Katainen.[20]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 28.8.2022, s. B 24.
  2. ↑ Simoinen, Karoliina: Tapakouluttaja Kaarina Suonperä on kuollut Iltalehti. 25.7.2022. Viitattu 25.7.2022.
  3. ↑ Tammi, Sami: Tapakouluttaja: Syökää yhdessä kotona 30.8.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 26.7.2022.
  4. ↑ Tapakouluttaja Kaarina Suonperä: Näihin virheisiin Linnan vieraat sortuvat 5.12.2010. MTV Oy. Arkistoitu 21.3.2012.
  5. ↑ Tapakouluttaja: Juhlapöydässä saa viihtyä, keskustella ja nauraa Imatralainen. 13.6.2011. Arkistoitu 4.12.2011.
  6. ↑ a b c Ollikainen, Tarja: Rouva Sininen järjestelee taas – Kaarina Suonperästä piti tulla opettaja, mutta hän päätyikin tunnetuksi monitoiminaiseksi Helsingin Sanomat. 15.7.2009. Viitattu 26.7.2022.
  7. ↑ Teitittely syytä pitää käytössä Kaleva. 18.3.2008. Viitattu 12.8.2012.
  8. ↑ Suonperä, Kaarina: Olipa kerran pieni sininen pallo... Sporttimedia.fi. Viitattu 11.8.2012.
  9. ↑ Vantaan kaupunginhallitus 2003–2004 Helsingin Sanomat. 27.1.2003. Viitattu 26.7.2022.
  10. ↑ Luottamushenkilöt > Suonperä Kaarina Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.8.2012.
  11. ↑ Sari Multala purjehti kokoomuksen joukkoihin Helsingin Sanomat. 29.10.2012. ”Ko­koo­muk­sen julk­kis­eh­dok­kais­ta Las­se Nor­res säi­lyt­ti paik­kan­sa ja Kaa­ri­na Suon­pe­rä pu­to­si.” Viitattu 26.7.2022.
  12. ↑ Tasavallan presidentin 8.5.2015 myöntämät arvonimet (66 kpl) 8.5.2015. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 20.5.2015.
  13. ↑ Lehtikanto, Katariina: Tapakouluttajalta tyrmäys Linnan juhlien pukukoodin venyttämiselle: "Ihmettelen, mistä tämä kapinahenki nousee", Linnanjuhlat 2016 iltalehti.fi. 8.12.2016. Viitattu 31.10.2023.
  14. ↑ Kuka-mokaa-linnan-juhlissa-tana-vuonna-naita-tyylirikkoja-kaarina-suonpera ET. 5.12.2016. Viitattu 31.10.2023.
  15. ↑ Linnan juhlien etiketti, Kaarina Suonperä Artikkeli. 1.12.2010. MTV3. Viitattu 31.10.2023.
  16. ↑ Mustavuori, Jaana-Mirjam: Kaarina Suonperä: "En ole koskaan juonut alkoholia". ET, 21.11.2020, nro 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.7.2022.
  17. ↑ Laurinsalo, Eeva-Helena: Kaarina Suonperä: Ota maahanmuuttaja kohteliaasti vastaan, mutta älä ole liian hienotunteinen Kotiliesi. 10.9.2018. Viitattu 25.7.2022.
  18. ↑ Aronen, Eeva-Kaarina: Surutyö vai leipätyö. Helsingin Sanomat, 31.10.1987, s. A22. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 4.11.2021.
  19. ↑ Raivio, Leena: Kaarina Suonperä: ”Luutnantti ampui mieheni tarkoituksella – Tyttären vuoksi pakotin itseni toipumaan” Apu. 25.1.2020. Viitattu 25.7.2022.
  20. ↑ Hannula, Marja: Oopperagaala on pönötystä ja haltioitumista – Savonlinnan oopperajuhlat pyrkii houkuttelemaan festivaalille myös nuorempaa johtajaväkeä Helsingin Sanomat. 7.7.2012. Viitattu 26.7.2022.