Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme puhua Tiedottaja:stä, aiheesta, joka on ollut erittäin kiinnostava viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Tiedottaja on herättänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja lukuisia edistysaskeleita alalla. Monivuotisella historialla Tiedottaja on kehittynyt ja sopeutunut sosiaalisiin, kulttuurisiin ja teknologisiin muutoksiin, ja siitä on tullut olennainen osa monien ihmisten elämää. Tässä artikkelissa tutkimme Tiedottaja:n eri puolia ja käsittelemme sen vaikutuksia, sovelluksia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
Tiedottaja on viestinnän ammattilainen, joka suunnittelee ja toteuttaa organisaation viestintää. Tiedottajan päätehtävänä on kertoa organisaatiosta ja sen toiminnasta sekä omalle henkilöstölle että sidosryhmille.[1]
Tavallisimpia tiedottajalle kuuluvia tehtäviä ovat tiedotteiden laatiminen, artikkelien kirjoittaminen, asiakas- ja henkilöstölehtien, vuosikertomusten, esitteiden ja muiden painotuotteiden toimittaminen sekä verkkoviestintä. Lisäksi tiedottajat järjestävät myös lehdistötilaisuuksia ja ovat yhteydessä tiedotusvälineisiin ja muihin sidosryhmiin.[1]
Tiedottajat ovat yleensä opiskelleet viestintää, yhteisöviestintää tai tiedotusoppia. Viestintätieteitä voi opiskella seuraavissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.[2] Myös ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).[1] Markkinointi-instituutissa voi suorittaa Tiedottajan tutkinnon. Vaikka useimmilla onkin takanaan viestinnän opintoja, voi tiedottajan tehtävissä toimia hyvin monenlaisella koulutustaustalla[3].
Viestintäalalla toimivien ammattinimike on Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen[4] mukaan useimmiten viestinnän asiantuntija, viestinnän suunnittelija tai viestintä- tai tiedotuspäällikkö.