Kaarlo Salovaara (toimittaja)

Tämän päivän artikkelissa haluamme perehtyä Kaarlo Salovaara (toimittaja):een, aiheeseen, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina ja joka on vaikuttanut yhteiskuntaan eri tavoin. Kaarlo Salovaara (toimittaja) on herättänyt suurta kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa, se herättää keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Koko artikkelin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Kaarlo Salovaara (toimittaja):een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen tuomia haasteita. Lisäksi tutkimme, kuinka Kaarlo Salovaara (toimittaja) on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut nykyiseen sosiaaliseen dynamiikkaan. Älä missaa tätä täydellistä analyysiä, joka valaisee ilmiötä, joka edelleen kiehtoo ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Kaarlo (Kalle) Engelbert Salovaara (synt. Hjort, 8. syyskuuta 1884 Ilmajoki - 10. lokakuuta 1918 Tammisaari) oli suomalainen toimittaja ja keksijä.[1]

Elämä

Kansakoulun käynyt Salovaara työskenteli nuoruudessaan muun muassa kivityömiehenä. Salovaara liittyi Jyväskylän työväenyhdistykseen vuonna 1906 ja toimi myös sen puheenjohtajana.[2] Myöhemmin hän työskenteli Jyväskylässä ilmestyneen Sorretun Voiman toimittajana. Hän oli lehden päätoimittajana 1907 ja oli myös lehtiyhtiön taloudenhoitaja.[3] Vuonna 1912 Salovaara lähti siirtolaiseksi Etelä-Amerikkaan, mutta matka keskeytyi jo Hampurissa hänen puolinsonsa kuoltua pitkäaikaiseen sairauteen. Viimeiset vuotensa Salovaara toimi keksijänä. Hän hankki patentin muun muassa postituskoneelle, joka printtasi sanomalehteen osoitetiedot. Laite sai Postihallituksen hyväksynnän vuonna 1913. Sillä oli patentit myös eri puolilla Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa.[4]

Syksyllä 1917 Salovaara oli perustamassa Jyväskylän työväen järjestyskaartia. Yleislakon aikana hänet valittiin sen päälliköksi. Salovaara oli myös JYväskylän vallankumousneuvoston jäsen. Hänet vangittiin vangittiin Jyväskylässä sisällissodan alkaessa. Salovaara siirrettiin Seinäjoen ja Kokkolan vankileirien kautta Tammisaaren vankileirille. Salovaara sai elokuussa valtiopetoksen valmistelusta viiden vuoden kuritushuonetuomion.[2] Salovaara kuoli vankileirillä lokakuussa 1918 keuhkotautiin.[1]

Lähteet

  1. a b Salovaara, Kaarlo Engelbert Sotasurmasampo 1914–1922. 2019. Kansallisarkisto. Viitattu 3.10.2024.
  2. a b Valtiorikosylioikeuden akti 16820 – Salovaara, Kaarlo Engelbert Valtiorikosylioikeuden aktit. 20.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 3.10.2024.
  3. Riveistä poistuneita. Työn Voima, 5.2.1919, nro 2, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.10.2024.
  4. Salovaara, Kyösti: Kun avioliittolaki muuttui Deadline Torstaina. 2.3.2017. Blogspot.com. Viitattu 3.10.2024.