Seuraavassa artikkelissa tutkimme Kaarlo Wikman:tä ja sen vaikutuksia elämäämme yksityiskohtaisesti. Kaarlo Wikman on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja se on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta useilla aloilla ja sektoreilla. Näillä sivuilla tarkastelemme Kaarlo Wikman:n eri näkökulmia ja näkökulmia ja käsittelemme sen historiallista merkitystä, sen nykyistä tilannetta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Toivomme, että tämä artikkeli on valaiseva ja kannustava ja tarjoaa lukijoillemme uusia ideoita ja lähestymistapoja Kaarlo Wikman:een.
Karl Oskar (Kaarlo Oskari, K. O.) Wikman (12. kesäkuuta 1877 Kymi – 5. maaliskuuta 1925[1] Lahdenpohja) oli suomalainen filosofian tohtori, kansakoulujen apulaistarkastaja ja nuorsuomalaisten kansanedustaja.
Wikmanin vanhemmat olivat sahamies, maanviljelijä Otto Emil Wikman ja Maria Priha. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1897 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1901 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1911. Wikman suoritti myös kasvatusopn tutkinnon 1906.
Wikman toimi Karjalan kansanopiston johtajana Virolahdella 1902–1909, Suomalainen Kansa-lehden päätoimittajana 1907–1908 ja Helsingin kaupungin suomenkielisten kansakoulujen apulaistarkastajana 1909–1912. Myöhemmin hän oli asianajajana Jaakkimassa, Kurkijoella ja Kouvolassa.
Wikman oli nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 edustaen Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä.
Kaarlo Wikman oli naimisissa 1902–1911 Ellen Constance Nordenswanin kanssa.[2][3]
Nimellä K. O. Wikman: