Kaasukondensaatti

Tässä artikkelissa tarkastellaan Kaasukondensaatti:n aihetta perusteellisesti ja analysoidaan sen eri näkökohtia ja sen merkitystä nykyään. Kaasukondensaatti on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja yleensä yhteiskunnan huomion synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja toimia sen käsittelemiseksi. Kautta historian Kaasukondensaatti on ollut tutkimusten, tutkimusten ja kiistojen kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida ja esitellä erilaisia ​​näkökulmia Kaasukondensaatti:een tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Kaasukondensaatti (engl. natural gas liquid(s), NGL[1][2][3]; natural gas condensate, gas condensate) on öljyn tai maakaasun tuotannossa tai jo alkuperäisessä tuotantolähteessä näiden mukaan dispergoitunut nestemäinen hiilivetyseos. Seokseen yleisimmin sisältyvät hiilivedyt ovat etaani ja butaani.[2][1]

Energiavaroja arvioitaessa tuotantoalueiden kaasukondensaatti luetaan konventionaalisiin fossiilisiin polttoaineisiin.[3] Kaasukondensaattia voidaan myös kuljettaa. Se on 1. luokan palava neste.

Esimerkki maakaasutuotannon yhteydessä saatavan kaasukondensaatin erottamisprosessista (englanniksi).

Kaasukondensaatti voidaan erottaa kaasusta paineistamalla kaasukondensaattiseos tai jäähdyttämällä se maakaasun hiilivetyjen kastepistelämpötilaa kylmempään lämpötilaan.[2][1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Usein kysyttyä - Sanasto Öljyalan Keskusliitto, oil.fi. Viitattu 30.4.2012.
  2. ↑ a b c Yritysinfo - Sanasto Neste Oil Oyj, nesteoil.fi. Arkistoitu 15.5.2012. Viitattu 30.4.2012.
  3. ↑ a b Energiaresurssit ja -markkinat 2009. Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT, vtt.fi. ISBN 978-951-38-7546-6 Viitattu 30.4.2012.