Kaasuvakio

Tässä artikkelissa tutkimme Kaasuvakio:tä syventääksemme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Kaasuvakio on aihe, joka on herättänyt suurta mielenkiintoa läpi historian, ja se on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua eri aloilla. Näillä sivuilla analysoimme Kaasuvakio:n eri näkökulmia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Tämän artikkelin alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen, tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Kaasuvakio:stä tavoitteenaan rikastaa tietoa ja rohkaista kriittistä pohdiskelua tästä aiheesta.

Kaasuvakio (R) on kemiassa ja fysiikassa käytetty luonnonvakio. Sen arvo on tarkalleen

R = 8,314 462 618 153 24 J K-1 mol-1

eli noin 0,08206 L atm K-1 mol-1.

Kaasuvakio on yhdistetty Boylen, Charlesin sekä Avogadron lakien mukaisista vakioista, ja kuvaa sitä kuinka ideaalikaasun tilavuus riippuu sen paineesta, ainemäärästä ja lämpötilasta. Vakio esiintyy erityisesti ideaalikaasun yleisessä tilanyhtälössä

,

missä on kaasun paine, sen absoluuttinen lämpötila, ainemäärä ja tämän kaasumäärän tilavuus.

Kaasuvakio on yhtä suuri kuin Avogadron vakion N ja Boltzmannin vakion k tulo:

.

Koska SI-järjestelmän perusyksiköiden nykyisten, vuonna 2019 voimaantulleiden määritelmien mukaan sekä Avogadron että Boltzmannin vakioilla on tarkkaan määritellyt arvot[1], on myös kaasuvakiolla niiden tulona tarkkaan määrätty arvo.

Lähteet

  1. Resolution 1 of the 26th CGPM (2018): On the revision of the international system of units (SI) Bureau international des poids et mesures. Viitattu 29.8.2023.