Litra

Nykymaailmassa Litra:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -aloilta. Sen vaikutukset ulottuvat henkilökohtaisesta sfääristä koko yhteiskuntaan synnyttäen keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja toisinaan laajentaen kuilua eri ryhmien välillä. Kautta historian Litra on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden ymmärtää sitä eri näkökulmista ja siten sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Litra:een, analysoimalla sen kehitystä, merkitystä ja vaikutuksia, joita se tuo mukanaan nyky-yhteiskunnalle.

Tämä artikkeli käsittelee tilavuusyksikköä. Lítra on myös saari Kreikassa.

Litra (tunnus l tai L) on SI-järjestelmän lisäyksikkö tilavuudelle. Kuution mallisen kappaleen, jonka koko on 10 cm · 10 cm · 10 cm eli kuutiodesimetri, tilavuus on litra. Tuhat litraa on kuutiometri.[1]

Litran tunnus on joko l tai L. Tästä päätti 16. yleinen paino- ja mittakonferenssi v. 1979. Tämä on poikkeus siihen sääntöön, että vain erisnimiin perustuvien yksiköiden tunnukset alkavat versaalilla (isolla kirjaimella) [2] . Päätöksen syynä oli kirjaimen l ja numeron 1 sekaantumismahdollisuus. Käytäntö eri maissa on vaihteleva. Usein yksikön tunnus ilman etuliitteitä kirjoitetaan L, mutta kertoimen sisältävät yksiköt, joissa sekaantumisen vaara on pienempi, kirjoitetaan esim. cl, ml, µl. Annetun lukuarvon jälkeen ennen yksikön tunnusta on kirjoitettava välilyönti.

1000 l = 1 m³
1 l = 1 dm³ = 1000 cm³

SI-kertoimet

Litrasta voidaan SI-järjestelmän kertoimilla muodostaa suurempia tai pienempiä yksiköitä

Hehtolitra (tunnus hl) on sata litraa eli sata kuutiodesimetriä

1 hl = 100 dm³

Desilitra (tunnus dl) on litran kymmenesosa eli sata kuutiosenttimetriä.

1 dl = 100 cm³

Senttilitra (tunnus cl) on litran sadasosa eli kymmenen kuutiosenttimetriä.

1 cl = 10 cm³

Millilitra (tunnus ml) on litran tuhannesosa eli kuutiosenttimetri.

1 ml = 1 cm³

Historia

Litra otettiin käyttöön Ranskassa 1790-luvulla osana metrijärjestelmää. Alkujaan oli tarkoitus määritellä myös kilogramma sen suuruiseksi, että yksi kuutiodesimetri eli litra vettä olisi massaltaan tarkalleen kilogramman suuruinen. Kilogrammalle valmistettiin kuitenkin oma mallikappaleensa, ja myöhemmin entistä tarkemmiksi tulleet mittaukset osoittivat, että se on hieman suurempi kuin vesikuutiodesimetrin massa.[3]

Kun Sèvresissä vuonna 1901 pidettiin kolmas yleinen paino- ja mittakonferenssi (CGPM), tämä ero oli jo tunnettu. Konferenssissa päätettiin, että litra oli yhtä kuin tilavuus, joka on 1 kg:lla vettä normaalissa ilmanpaineessa siinä lämpötilassa (3,98 °C), jossa sen tiheys on suurimmillaan.[4] Tästä päätöksestä seurasi, että yksi litra oli 1,000 028 dm3.[3]

Vuonna 1964 12. yleisessä paino- ja mitta­konferenssissa päätettiin litran osalta palata alkuperäiseen määritelmään. Litra on nyt kuutiodesimetrin erityisnimi, toisin sanoen se on tarkalleen 1 dm3.[5][3] Samalla annettiin kuitenkin suositus, jonka mukaan litran käyttöä olisi syytä välttää sellaisissa mittauksissa, joissa edellytetään niin suurta tarkkuutta, että näiden määritelmien välisellä erolla on merkitystä.[6]

Lähteet

  1. ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (PDF) (Sivu 8.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Arkistoitu 31.8.2012. ISBN 952-5420-93-0 Viitattu 18.12.2011.
  2. ↑ BIPM: SI brochure (Le Système international d’unités, (PDF ja html) (Luku 5.1) 2006. Paris: BIPM. ISBN 92-822-2213-6 Viitattu 25.2.2012. ranska ja englanti
  3. ↑ a b c A Dictionary of Units - Volume and Capacity Cleave Books. Viitattu 12.9.2011.
  4. ↑ Resolution of the 3rd meeting of the CGPM (1901) BIPM. Viitattu 12.9.2011.
  5. ↑ Appendix C: General tables of units of measurement NIST Handbook 44: Specifications, Tolerances, and Other Technical Requirements for Weighing and Measuring Devices. 11 November 2000. National Institute of Standards and Technology. Viitattu 9.10.2006.
  6. ↑ Resolution 6 of the 12th meeting of the CGPM (1964) BIPM. Viitattu 12.9.2011.

Aiheesta muualla