Kadrina

Nykymaailmassa Kadrina:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe eri alueilla. Kadrina:n kasvava merkitys on herättänyt keskustelua yhteiskunnassa ja lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen seurauksia. Eri näkökulmista Kadrina:stä on tullut tutkimuksen ja tutkimuksen kohde, joka on synnyttänyt lukuisia analyyseja ja pohdintoja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Kadrina:n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.

Kadrinan kunta
(Kadrina vald)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Kadrina sijaitsee Pohjois-Virossa.
Kadrina sijaitsee Pohjois-Virossa.

Koordinaatit: 59°21′N, 26°3′E

Valtio Viro
Maakunta Länsi-Virumaa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 353,92[1] km²
Väkiluku (1.1.2018) 4 958[1]
 – Väestötiheys 14 as./km²









Kadrina (saks. St. Katharinen) on kunta ja pienkauppala Länsi-Virumaan maakunnassa, Virossa. Kunnassa on noin 5 000 asukasta.

Kunnan pohjoisosan poikki ja Viitnan kylän pohjoispuolitse kulkee valtatie 1 Tallinnasta Narvaan ja edelleen Pietariin.

Kylät ja kauppalat

Kadrinan kunta koostuu 39 kylästä sekä Huljan ja Kadrinan pienkauppaloista (alevik)[2]. Kunnan keskuksessa, Kadrinan pienkauppalassa on asukkaita noin 2 600, Huljassa noin 600, Kihleveressä noin 200, Vohnjassa noin 200, ja Viitnan kylässä noin 100 asukasta.

Väestö

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Kadrinan kunnassa oli 4 902 asukasta, joista 4 617 (94,2 %) oli virolaisia, 183 (3,7 %) venäläisiä ja 99 (2,0 %) muita kansallisuuksia.[3]

Nähtävyyksiä

Lahemaan kansallispuisto

Kadrinan kunta rajoittuu pohjoisessa Lahemaan kansallispuistoon. Puiston opastuskeskus sijaitsee Viitnassa.

Kadrinan kirkko

Alkuperäinen puinen kirkko oli rakennettu ilmeisesti 1200-luvulla, ja se oli pyhitetty Pyhälle Katriinalle, jonka nimestä kunnan nimikin tulee.

Kivikirkon rakentaminen aloitettiin 1400-luvulla. Kirkon rakentamisessa on huomioitu puolustautumistarpeet paksuine muureineen, korkealla olevine kapeine ikkunoineen ja holvin päälle tehdyn piilopaikan kera. Kirkon länsitorni valmistui vasta 1684, ja nykyinen 46 metriä korkea torni 1960-luvun alussa.

Viitnan kestikievari

Viron kuuluisimpiin tienvarsikrouveihin ja kestikievareihin kuuluva pitkä ja komea hirsirakennus valmistui vuonna 1802. Kievarissa on kahvila ja ravintola, ja se on restauroitu vuonna 1978. Kievari tuhoutui tuhopoltossa lähes täysin vuonna 1989, ja nykyinen kopio alkuperäisestä on valmistunut vuonna 1993. Kestikievari sijaitsee valtatie 1:n varrella.

Kuuluisia kadrinalaisia

Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald oli kotoisin Kadrinan Jõeperen kylästä.

Lähteet

  1. ↑ a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 10.6.2018. (viroksi)
  2. ↑ Asustusüksuste nimistu (Luettelo Viron kunnista, kaupungeista, kauppaloista, pienkauppaloista ja kylistä vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen) riigiteataja.ee. 30.1.2018. Viitattu 10.6.2018. (viroksi)
  3. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla