Kaikuhalli

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kaikuhalli:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kaikuhalli on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sen arkielämän merkityksellisyyden, yhteiskunnallisen vaikutuksensa ja eri alueiden merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kaikuhalli:tä yksityiskohtaisesti, tutkien sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Kaikuhalli on aihe, jota kannattaa tutkia lähemmin, sen vaikutuksesta popkulttuuriin ja rooliin historiassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla analysoimme Kaikuhalli:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Valmistaudu uppoutumaan Kaikuhalli:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!

Kaikuhalli
Στοὰ τῆς Ἠχοῦς
Kaikuhallin rauniot.
Kaikuhallin rauniot.
Sijainti Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka
Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°38′18″N, 21°37′54″E
Rakennustyyppi stoa
Valmistumisvuosi noin 350 eaa.
Tyylisuunta korinttilainen?
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Olympian arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kaikuhalli[1] eli Ekho-stoa (m.kreik. Στοὰ τῆς Ἠχοῦς, Stoa tēs Ēkhūs), myös Maalattu stoa (Στοὰ ποικίλη, Stoa poikilē), oli antiikin aikainen stoa eli pylväshalli Olympiassa Kreikassa. Sen rauniot sijaitsevat Olympian arkeologisella alueella Archaía Olympían kunnassa.

Stoa rakennettiin klassisen kauden loppupuolella noin vuonna 350 eaa. ja sen rakennutti mahdollisesti Makedonian kuningas Filippos II. Stoa sai nimensä siitä, että huudettaessa kaiun kerrottiin toistuvan sen pylväikössä seitsemän kertaa. Toisen nimensä rakennus sai siitä, että se oli koristeltu lukuisin maalauksin.[2][3]

Stoa sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen itälaidalla ja muodosti samalla alueen itäisen rajan. Se voitiin rakentaa paikalle sen jälkeen, kun Olympian stadion oli siirretty nykyiselle paikalleen idemmäksi. Stoan pituus oli noin 97,3 metriä ja leveys noin 11,5 metriä. Rakennusta muutettiin sen historian aikana usein[2] ja siinä käytettiin useita tyylejä: toisten lähteiden mukaan sen uloimmat pylväät saattoivat edustaa korinttilaista tyyliä ja sisemmät pylväät doorilaista tyyliä;[3] toisten lähteiden mukaan sisemmät pylväät olisivat puolestaan olleet mahdollisesti joonialaista tyyliä.[2]

Rakennuksen edessä oli lukuisia pyhäkköalueelle annettuja votiivilahjoja, kuten patsaita.[2]

Lähteet

  1. ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Olympia”, Antiikin käsikirja, s. 379–380. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. ↑ a b c d Olympia, Echo Hall (Painted Stoa) Perseus. Viitattu 12.2.2016.
  3. ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla