Kaipolan Vire

Tässä artikkelissa tutkimme Kaipolan Vire:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Puhummepa sitten historiallisen henkilön elämästä, ajankohtaisen aiheen syvällisestä analyysistä tai historian virstanpylvästapahtumasta, Kaipolan Vire on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena aikojen saatossa. Seuraavilla riveillä perehdymme kaikkiin Kaipolan Vire:een liittyviin näkökohtiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan ja tarjoamme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen.

Kaipolan Vire ry
Perustettu 1953
Kotiareena · Paunun yleisurheilukenttä
Paikkakunta Jämsä
Lajit · yleisurheilu
· hiihto
Puheenjohtaja Erja Sanaslahti (2025)
Kotisivu www.kaipolanvire.fi

Kaipolan Vire r.y. on Jämsän kaupungin Kaipolan taajamassa toimiva urheilun yleisseura. Seura perustettiin vuonna 1953 ja alkuvuosien aikana sen lajivalikoiman muodostivat yleisurheilu, hiihto, painonnosto, uinti, luistelu, soutu ja verkkopallo. 2020-luvulla toiminta on keskittynyt yleisurheiluun ja hiihtoon.

Seuran synty - osana uutta paperitehdasta

Kaipolan Vireen synty liittyy olennaisesti Kaipolan tehtaan perustamiseen ja koko Kaipolan tehdaskylän historiaan. Tehtaan ja tehdaskylän rakentajat kaipasivat vapaa-ajan toimintaa ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy näki tarpeelliseksi oman urheiluseuran perustamisen, ennenkuin Jämsän Kisailijat tai TUL:n lähiseurat olisivat laajentaneet toimintaansa Kaipolaan. Seuran alkuvuosina tehtaan taloudellinen panos toiminnalle oli kaikki kaikessa. Yhtyneitä johti urheilumyönteinen vuorineuvos Juuso Walden.[1]

Yleisurheilu - Vireen laji läpi historian

"Kaipolan talli" - Vireen yleisurheilun julkisivu 1950- ja 60-luvuilla

Vireen kirkkaimmaksi lajiksi muotoutui heti alkuvaiheessa tehtaan urheilupolitiikan seurauksena kestävyysjuoksu. Yhtyneiden urheilijoista hiihtäjät keskitettiin Jämsänkoskelle Ilveksen riveihin, jalkapalloilijat ja muut yleisurheilijat Valkeakoskelle Hakan riveihin ja kestävyysjuoksijat siis Kaipolaan Vireen riveihin. Kaipolan muodostui kestävyysjuoksijoille ns. "Kaipolan talli". [1] Vireen menestyneimmät juoksijat ovat olleet Turussa 1500 metrin ME:n 3.40,2 heinäkuussa 1957 juossut Olavi Salonen, Tukholmassa 3000 metrin esteiden ME:n 8.24,2 heinäkuussa 1968 hieman yllättäen juossut Jouko Kuha ja Jyväskylässä 25000 metrin ME:n 1.14.55,6 lokakuussa 1973 juossut Seppo Nikkari.[2]

Kaipolan Vireen Olavi "Tankki" Salonen ja turkulainen Olavi Salsola tekevät heinäkuussa 1957 ME:n 1 500 metrillä ennen Olavi Vuorisaloa ja Ruotsin Dan Waerniä.

Vireen vahvat lenkit joukkuekisoissa olivat 1959 Suomen ennätyksen (SE) 5000 metrillä juossut Matti Huttunen ja kympin ennätysmies Erkki Rantala. Myös moninkertainen SE-juoksija Esko Sirén kuului Vireen suurmestariluokan urheilijoihin.

Näistä erityisesti yleisurheilu on tuonut seuralle menestystä vuosikymmenten kuluessa, mistä todisteena ovat saavutetut kolme maailmanennätystä ja 143 ulkoratojen SM-mitalia. Henkilökohtaisia SM-kultia Vireen urheilijoille on kertynyt 47 kappaletta. Viimeisimmät menestykset kestävyysmatkoilla juostiin 1970-luvun alussa. Sen jälkeen ei Yhtyneet Paperitehtaat Oy enää palkannut uusia juoksijoita, ja Vireen toiminta kanavoitui nuorten kilpa- ja seuratoimintaan.[1]

"Tallin"-jälkeinen aika yleisurheilussa

1960-luvun alussa seuran junioritoimintaan tuli uudenlaista vilkkautta, kun Vire alkoi suuntautua koko Jämsän seuraksi. Tähän aikaan seuran puheenjohtajana toimi hiihdon olympiavoittajana tunnetuksi tullut Tapio Mäkelä. 1970-luvulta alkaen seuran toiminta on jonkin verran hiipunut ja nykyisin lajivalikoiman muodostavat maastohiihto ja yleisurheilu.[3]

Muita lajeja - talviurheilua, soutua, painonnostoa

Talvilajeista

Talvilajit nousivat 1960-luvulla puheenjohtajana toimineen Tapio Mäkelän aikaan Vireen näkyviksi lajeiksi. Pitkävuoren rinteille 1960-luvun alussa raivattu laskettelurinne oli alusta asti aktiivisessa käytössä. Massiivisessa Pitkävuoren suurmäessä hypättiin ensimmäiset kilpailut vuonna 1965. Mäki toimi sinä vuonna SM-kisojen mäenlaskun ja yhdistetyn mäkiareenana.[4]

Talviurheilijoista menestyksekkäimpiä Vireen kasvatteja olivat alppinisti Matti Leppänen, mäkikotka Pentti Kokkonen sekä hiihtäjä ja yhdistetynmies Pentti Joronen. Myöhempiä menestyjiä on ollut aluksi Virettä edustanut hiihtäjä Kirsi Perälä.[1]

Soutua ja painonnostoa

Soudun paras saavutus oli kesän 1957 kevyen nelosen Suomen mestaruus Lappeenrannassa. Mestaruus uusittiin kalustovaikeuksista huolimatta seuravana vuonna. Soutu lopetettiin Vireessa virallisesti 1959, jolloin toiminta siirrettiin perustettuun erikoiseuraan, Jämsänjoen Soutuveikkoihin.[1]

Vireen painonnostojaoston nimimies oli olymöpiakävijä Aimo Nieminen, joka nousi vuoden 1972 yli 90 kg:n sarjan Suomen mestaruuden kautta Münchenin olympialaisten olympiajoukkueeseen sijoittuen 12:ksi. Vireen painonnostojaosto lopetti toimintansa 1977.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Museo24 - näyteikkuna Jämsän seudun kulttuuriperintöön. 2003. Viitattu 28.2.2025.
  2. ↑ Urheiluseura Kaipolan Vire täyttää 50 vuotta MTV Uutiset. 18.11.2003. Viitattu 28.2.2025. fi1
  3. ↑ Seuran historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Mäkimiehet uhkailivat jo 100 metrin rajaa - Eero Mäntyranta saapuu suoraan Ruotsista. Helsingin Sanomat, 18.2.1965, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.3.2025.