Kaltovesi

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Kaltovesi:een liittyvää sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Kaltovesi on ollut toistuva teema läpi historian, sen vaikutuksia on tutkittu ja keskusteltu laajasti eri alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Kaltovesi on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt lukemattomia kysymyksiä sen merkityksestä ja roolista yhteiskunnassamme. Tämän artikkelin aikana syvennymme Kaltovesi:n ja sen vaikutuksen arkielämän eri osa-alueisiin syvälliseen analyysiin korostaen sen merkitystä tänään ja sen heijastusta tulevaisuuteen.

Kaltovesi
Valtiot  Venäjä, Leningradin alue
Paikkakunta Viipurin piiri
Koordinaatit 60°46′35″N, 29°11′21″E
Mittaustietoja
Kartta
Kaltovesi

Kaltovesi (v:sta 1948 ven. Макаровское озеро, Makarovskoje ozero) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalankannaksen keskiosassa Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Kaltovesi on kapea ja pohjois–eteläsuunnassa noin 14 kilometriä pitkä järvi, jonka pinta on 12,2 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Kaltoveden eteläpäähän laskee kolme kilometriä pitkä Pihkalanjärvi. Kaltovesi puolestaan laskee pohjoispäästään Vuoksen Vaarinselkään. Kaltovesi sijaitsee alueella, jonka Suomi luovutti Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja uudelleen 1944. Suomelle kuuluessaan Kaltovesi sijaitsi Heinjoen ja Antrean kuntien rajalla. Heinjoen kirkonkylä sijaitsi järven eteläpäässä.

Vetokallio-niminen kapea kannas erottaa Kaltoveden lounaispään Viipurinlahteen laskevasta Tuokkolanjärvestä. Kaltovesi onkin osa vesireittiä, jota pitkin Laatokka laski Viipurinlahteen Itämeren edeltäjän, Anculysjärven, aikana. Myöhemmin sama järvireitti oli Vuoksen toisena, eteläisenä lasku-uomana Suomenlahteen pohjoisemman haaran laskiessa Käkisalmen luona Laatokkaan. Lopullisesti tämä Vuoksen eteläinen lasku-uoma kuivui vasta vuonna 1857 Kiviniemen kannaksen puhkaisun tuloksena, jolloin Vuoksen uudeksi lasku-uomaksi tuli Taipaleenjoki.[2]

Suomessa suunniteltiin 1900-luvun alussa Karjalankannaksen poikki kulkevaa Laatokan–Suomenlahden kanavaa. Suunniteltu kanava olisi kulkenut juuri Vetokallion ja Kaltoveden kautta Vuokseen.[3]

katso myös

Lähteet

  1. Rosberg J. E. et al (toim.): Suomenmaa 5, Viipurin lääni. Helsinki: Tietosanakirja osakeyhtiö, 1923.
  2. Saarnisto, Matti: Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso Karjalan liitto. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 13.3.2009.
  3. Pieni tietosanakirja II, s. 907–908. Helsinki: Otava, 1926. Projekt Runeberg: Pieni tietosanakirja.