1940

Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta − Oulun pommituksissa sai surmansa neljä henkeä. Rakennuksia Oulussa tuhoutui 16. Myös Turkua pommitettiin.
4. tammikuuta − Opetusministeriö kehotti seurakuntia varaamaan kiireellisesti alueita sankarihautausmaiden perustamista varten.
5. tammikuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Mikkeliä. 29 ihmistä sai surmansa ja 36 loukkaantui.
7. tammikuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 44. divisioonan Raatteen tiellä Suomussalmella. Sotasaaliiksi kertyi muun muassa sata tykkiä ja 43 panssarivaunua sekä useita ajoneuvoja.
7. tammikuuta – Puna-armeijan ylijohto Stavka perusti 7. tammikuuta 1940 Luoteisrintaman Esikunnan johtamaan sotaa suomalaisia vastaan ja sen johtoon nimitettiin 1. luokan armeijankomentaja Semjon Timošenko.
8. tammikuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner matkusti Tukholmaan, jossa hän tapasi Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain.
12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
13. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat suuntasivat pommituslentonsa Hämeenlinnaan. Itse kaupunki säästyi vaurioilta lähes täysin, mutta läheisiin metsiin pudonneet pommit surmasivat 12 ja haavoittivat 21 niihin paennutta henkilöä.
23. tammikuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto ja SAK tekivät niin sanotun tammikuun kihlauksen.
28. tammikuuta − Kenttäsairaalana toiminut Johanneksen pitäjän pappila tuhoutui neuvostoilmavoimien pommituksessa. Surmansa sai 20 potilasta, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi lottaa.
29. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti suostuvansa rauhanneuvotteluihin Rytin hallituksen kanssa.

helmikuu

1. helmikuuta – Puna-armeija aloitti offensiivia alustaneen voimakkaan ja jatkuvan tykistötoiminnan, erityisesti Summan lohkolla. Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt. Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua.
2. helmikuuta – Neuvostoilmavoimat pommittivat Sortavalaa ja Poria. Sortavalassa sai surmansa 15 ja haavoittui 44 henkilöä, Porissa kuoli 21 henkilöä.
5. helmikuuta − Venäläiset alkoivat siirtää mottiin Suojärven rajakyliin jääneitä suomalaisia siviilejä vankileireille Neuvosto-Karjalaan.
8. helmikuuta – Unkarilainen vapaaehtoinen, lentäjävänrikki Wilhelm Bekassy katosi Itämerellä. Bekassyn tehtävänä oli siirtää Ruotsissa koottu Fiat G.50 -hävittäjä Västeråsista Säkylään, mutta kone ei saapunut koskaan Säkylään.
11. helmikuuta – Puna-armeijan yleishyökkäys suomalaisasemia vastaan alkoi aamulla kello 8.40 tykistötulen kiihtyessä voimakkaaksi rumputuleksi. Pääpuolustuslinja murtui puna-armeijan edessä Summan alueella Kannaksella.
11. helmikuuta – Tukholman olympiastadionilla järjestettiin Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu. Näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun ennen ottelun alkua.
15. helmikuuta – Mannerheim antoi Kannaksen 2. Armeijakunnalle käskyn vetäytyä väliasemaan linjalle Samolanlahti–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Äyräpäänjärvi–Vuoksi. 3. Armeijakunta jäi paikoilleen Mannerheim-linjaan sodan loppuun asti.
16. helmikuuta – Eduskunta palasi Kauhajoelta Helsinkiin.
16. helmikuuta – Altmarkin tapaus: Saksalainen huoltoalus Altmark oli palaamassa Saksaan Norjan aluevesien kautta mukanaan 299 Admiral Graf Speen upottamista aluksista otettua brittivankia, kun brittiläinen hävittäjä HMS Cossack valtasi sen Jøssingfjordissa ja vapautti vangit loukaten Norjan puolueettomuutta.
19. helmikuuta – Puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Mannerheim myönsi eron Kannaksen Armeijan komentajalle kenraaliluutnantti Hugo Östermanille ja nimitti uudeksi komentajaksi kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin. Österman määrättiin koulutuksen ylitarkastajaksi Päämajan käyttöön.
21. helmikuuta − Neuvostoilmavoimat pommittivat Pajalan kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vakavia henkilövahinkoja ei sattunut. Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen.
26. helmikuuta – Neuvostoliiton Luoteisen rintaman komentaja marsalkka Semjon Timošenko antoi joukoilleen käskyn Viipurin valtaamiseksi.
27. helmikuuta – Puna-armeijan vyörytys mursi suomalaisten väliaseman ja suomalaisjoukot määrättiin vetäytymään taka-asemaan linjalle Viipuri–Tali–Noskuanselkä–Kuparsaari–Vuoksi.
29. helmikuuta – Hattie McDanielista tuli ensimmäinen tummaihoinen Oscar-palkinnon voittaja. Hänet palkittiin naissivuosasta elokuvassa Tuulen viemää.

maaliskuu

1. maaliskuuta – Länsivallat lupasivat Suomelle apujoukkoja 50 000 miestä ja pyysivät Suomelta vastausta maaliskuun 12. päivään mennessä.
2. maaliskuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat kohdistivat voimakkaimman hyökkäyksensä Tamperetta vastaan. Pommituksissa kuoli yhdeksän ja loukkaantui 27 ihmistä. Kymmenen taloa tuhoutui − näiden joukossa suojeluskuntatalo Ratinanlinna − ja 30 rakennusta vaurioitui.
3. maaliskuuta – Pommi-isku tuhosi Ruotsissa kommunistisen Norrskensflamman-lehden kirjapainon, viisi kuoli.
4. maaliskuuta − Helsinkiin matkalla ollut pikajuna ja lapsia kuljettanut ylimääräinen tavarajuna törmäsivät Kalvolassa kahden kilometrin päässä Iittalan asemalta etelään. Surmansa sai 31 ihmistä, heistä 11 lapsia.
4. maaliskuuta − Neuvostojoukot saivat haltuunsa Äyräpään kirkonmäen. Kirkko tuhoutui neuvostojoukkojen tykkitulessa.
6. maaliskuuta – Suomalaiset rauhanneuvottelijat pääministeri Risto Rytin johdolla matkustivat Moskovaan. Valtuuskunta tapasi neuvostoliittolaiset neuvottelijat, ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen Leningradin piirin sihteerin kenraalieversti Andrei Ždanovin 8. maaliskuuta. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ei suostunut tapaamaan suomalaisia.
8. maaliskuuta – Viipuri joutui puna-armeijan haltuun. Stalin kieltäytyi aseleponeuvotteluista.
9. maaliskuuta – Neuvostojoukot nousivat maihin Viipurinlahden länsirannalle Häränpäänniemeen ja Vilaniemeen, jossa ne katkaisivat Viipuri–Helsinki-valtatien. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen.
11. maaliskuuta – Ruotsalaiset iltapäivälehdet julkaisivat Suomen Tietotoimiston välittämän ennenaikaisen uutisen, jonka mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli hyväksynyt Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot. STT:n johtaja Eero A. Berg sekä uutisen Ruotsiin välittänyt toimittaja tuomittiin asian vuoksi myöhemmin vankeuteen maanpetoksesta.
11. maaliskuuta – Suomen armeijan tilanne oli kriittinen: 7. Armeija siirsi 3. Ratsuväkiarmeijakunnan jo Koivistolle, tavoitteena ratkaisevan ylivoiman luominen Viipurinlahden länsirannalle, mutta rauha keskeytti toiminnan.
12. maaliskuuta – Viipurissa Suomen 3. ja 5. divisioona menettivät esikaupunkialueet ja etulinja siirtyi Patterinmäelle.
12. maaliskuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat Moskovan rauhan. Rauhanehtojen ankaruus aiheutti Suomessa maansurun.
12. maaliskuuta – Turengin junaturma: 39 ihmistä kuoli ja 69 loukkaantui sotilasjunan ja pikajunan törmäyksessä. Miltei kaikki surmansa saaneet olivat rintamalle matkalla olleen kuormastokomppanian sotilaita. Kyseessä oli Suomen rautateiden historian kaikkien aikojen pahin onnettomuus.
13. maaliskuuta – Talvisota päättyi. Suomessa oli suruliputus.
13. maaliskuuta – Rauhantekoa vastustaneet opetusministeri Uuno Hannula ja puolustusministeri Juho Niukkanen erosivat hallituksesta.
14. maaliskuuta − Talvisodan alussa annetut pimennysmääräykset kumottiin.
15. maaliskuuta − Eduskunta ratifioi salaisessa istunnossa Moskovan rauhansopimuksen äänin 145−3. Yhdeksän kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 42 oli poissa äänestyksestä.
18. maaliskuuta – Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
18. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi ja professori Väinö Voionmaa vaihtoivat Moskovan rauhansopimuksen ratifiomisasiakirjat Moskovan Kremlissä.
18. maaliskuuta – Englannin yleisradion BBC:n suomenkieliset lähetykset aloitettiin.
20. maaliskuuta − Ranskan pääministeri Édouard Daladier erosi. Valtiovarainministeri Paul Reynaud muodosti uuden hallituksen.
20. maaliskuuta – Hangon vuokra-alue luovutettiin alueelle lentokoneella saapuneelle neuvostoliittolaiselle upseerikomissiolle.
20. maaliskuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että Neuvostoliitto katsoi pohjoismaiden yhteisen puolustusliiton olevan suunnattu Neuvostoliittoa vastaan ja siten täydellisessä ristiriidassa Moskovan rauhansopimuksen kanssa.
24. maaliskuuta − Linnoitustyöt Hangon vuokra-alueen rajan tuntumassa alkoivat.
27. maaliskuuta – Saksan salaisen poliisin (Gestapo) päällikkö Heinrich Himmler antoi määräyksen Auschwitzin keskitysleirin perustamisesta.
27. maaliskuuta – Presidentti Kyösti Kallio myönsi eron Rytin ensimmäiselle hallitukselle ja nimitti Rytin toisen hallituksen. Ulkoministeri Väinö Tanner siirtyi kansanhuoltoministeriksi ja professori Rolf Witting tuli uudeksi ulkoministeriksi. Valtioneuvos J. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Moskovaan. Hallitus päätti pitää sotatilan voimassa toistaiseksi.
29. maaliskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov varoitti Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia yhteisen puolustusliiton muodostamisaikeista.
31. maaliskuuta – Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin.

huhtikuu

9.–11. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan. Tanska antautui. Ensimmäiset brittisotilaat lähetettiin Norjaan.
16. huhtikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat vaihtaa sotavankeja. Neuvostoliitto luovutti Suomelle 107 ja Suomi Neuvostoliitolle 792 sotavankia.
16. huhtikuuta – Professori Toivo Kivimäen johtama, viljelysmaan ja asuntojen hankkimista siirtoväelle selvittänyt komitea jätti mietintönsä pääministeri Risto Rytille.
17. huhtikuuta – Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan itselleen Suomen luovuttamilta alueilta evakuoidun omaisuuden.
20. huhtikuuta – Karjalan Liitto perustettiin.
23. huhtikuuta – Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat lopullisesti. Helsingissä pidettäväksi aiottuihin kisoihin oli ehtinyt ilmoittautua 48 maata.
26. huhtikuuta − Hallitus päätti jatkaa sotasensuurin voimassaoloa toistaiseksi.
27. huhtikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen viljelysmaan ja asuntojen hankkimiseksi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta siirtyneelle väestölle.
30. huhtikuuta – Pääministeri Risto Ryti sanoi eduskunnassa, ettei siirtoväellä ollut lakiin perustuvaa oikeutta saada korvauksia sodan vuoksi menettämästään omaisuudesta.

toukokuu

5. toukokuuta – Norjan pakolaishallitus muodostettiin Lontoossa, jonne myös kuningas Haakon VII oli siirtynyt.
7. toukokuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda syytti Suomea Karjalan järjestelmällisestä hävittämisestä.
7.–8. toukokuuta – Britannian alahuoneessa käytiin ns. ”Norway Debate” tai ”Narvik Debate”, jossa ruodittiin Neville Chamberlainin hallituksen sodanhoitoa. Suuri joukko konservatiivipuolueen parlamentin jäseniä äänesti hallitusta vastaan tai kieltäytyi tukemasta sitä.
9. toukokuuta – Englannin sotajoukot miehittivät Islannin ja Färsaaret.
9. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-9 upotti ranskalaisen sukellusvene Dorisin lähellä Den Helderiä.
10. toukokuuta – Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin, ja länsirintaman "valesota" päättyi. Ensimmäisinä osastoina olivat kaksi erikoisyksikköä, Brandenburg-rykmentti ja laskuvarjojääkärit, joiden tehtävänä oli vallata muun muassa Eben-Emaelin linnake 6. armeijan reitillä, Hollannin lentokentät sekä tärkeimmät sillat 18. armeijan reitillä. Samanaikaisesti näiden operaatioiden kanssa Saksan ilmavoimat pommittivat Belgian lentokenttiä sekä muita valittuja kohteita. Saksa tuhosi Belgian ilmapuolustuksen jo ensimmäisenä taistelupäivänä. Saksa käynnisti operaationsa toisen vaiheen hyökkäämällä Ardenneilta kohti Englannin kanaalia, jonne saksalaisjoukot saapuivat viidessä vuorokaudessa. Tällöin liittoutuneiden joukot joutuivat saarroksiin.
10. toukokuuta – Britannian pääministeri Neville Chamberlain erosi. Kuningas Yrjö VI nimitti hänen seuraajakseen Winston Churchillin.
12. toukokuuta – Saksan joukot, komentajanaan Gerd von Rundstedt, hyökkäsivät Luxemburgiin, joka oli luottanut puolueettomuuteensa ja tuli siten yllätetyksi.
12.–15. toukokuuta – Ranskan Ratsuväkiarmeijakunta menetti 12.–14. toukokuuta Hannutin ja 14.–15. toukokuuta Gembloux’n taisteluissa taistelukykynsä menetettyään runsaasti kalustoa.
13. toukokuuta – Saksan armeija ylitti Maasjoen. Alankomaiden kuningatar Vilhelmiina pakeni Britanniaan.
14. toukokuuta – Luftwaffe pommitti Rotterdamia.
14. toukokuuta – Alankomaiden asevoimien pääosa antautui, mutta pieni osa jatkoi taistelua Zeelandissa vielä 17. toukokuuta saakka.
15. toukokuuta – Amsterdam miehitettiin.
15. toukokuuta – Ensimmäinen McDonald’s avattiin San Bernardinossa Kaliforniassa.
15.–20. toukokuuta – Liittoutuneet vetäytyivät Dylen-linjalta Saksan 6. ja 18. armeijan pakottamina Scheldten-linjalle Brysselin länsipuolelle sekä Dendrejoelle. He joutuivat vetäytymään kokonaan Alankomaista. Belgialaiset jatkoivat taistelua Antwerpenin ja Brysselin välillä, mutta joutuivat perääntymään Lys-joelle 20. toukokuuta mennessä.
16. toukokuuta – Ranskan reserveistä muodostettiin 6. armeija pysäyttämään Ardenneilta edenneet saksalaiset, mutta se ei kyennyt siihen.
17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
17.–19. toukokuuta – Prikaatinkenraali Charles de Gaullen 4. panssaridivisioonan vastahyökkäys Laon-Montcornetissa epäonnistui.
18. toukokuuta – Saksan joukot saavuttivat Cambrainin ja lopulta meren kahta päivää myöhemmin. Liittoutuneiden oli joko katkaistava saksalaispanssarien luoma ”käytävä” tai otettava se riski, että etelässä ja pohjoisessa olevat joukot joutuvat erilleen. Päätöksen teko viivästyi liittoutuneiden ylipäällikkönä toimineen kenraali Maurice Gamelinin erottamisen vuoksi.
19. toukokuuta – Suomessa vietettiin kaatuneiden muistopäivää ja kansalaissovun juhlaa marsalkka Mannerheimin aloitteesta. Puolustusvoimain lippujuhlan vietto 16. toukokuuta oli peruutettu.
20. toukokuuta – Liittoutuneiden ylipäällikkönä toimineen ja erotetun kenraali Maurice Gamelinin tilalle tuli kenraali Maxime Weygand.
20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit tuotiin Auschwitzin keskitysleirille.
22. toukokuuta – Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin. Puheenjohtajaksi valittiin entinen kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Mauri Ryömä, joka oli ollut turvasäilössä koko talvisodan ajan.
23. toukokuuta − Neuvostoliiton uudeksi Suomen-lähettilääkseen nimittämä Ivan Zotov saapui Helsinkiin.
23. toukokuuta − Brittitankkien taistelut Saksan 7. panssaridivisioonan kanssa Arrasissa päättyivät.
24. toukokuuta – Operaatio Alphabet: liittoutuneiden brittiläiset, ranskalaiset ja puolalaiset joukot evakuoitiin Narvikista Norjasta. Viimeiset joukot lähtivät 8. kesäkuuta ja koko Norja jäi saksalaisille.
25. toukokuuta – Dunkerquen taistelu alkoi.
25. toukokuuta – Belgian pakolaishallitus muodostettiin Vichyn kaupungissa Etelä-Ranskassa.
25. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 1 267 Salmissa ja Suojärvellä talvisodan alussa vangeiksi jäänyttä siviiliä. Ilmeni, että yli 50 lasta ja vanhusta oli kuollut vankeuden aikana.
26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivat Dunkerquen evakuoinnin eli Operaatio Dynamon.
28. toukokuuta – Belgian kuningas Leopold antoi armeijalleen luvan antautua, kun liittoutuneiden joukot oli evakuoitu Belgiasta ja näin ollen taistelu oli käytännössä hävitty. Pariisissa maanpaossa oleva Belgian hallitus tuomitsi Leopoldin antautumisen ja riisti tältä kuninkuuden.
30. toukokuuta – Belgian parlamentti julisti kuningas Leopold III:n erotetuksi.
30. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 868 siviiliä, jotka olivat jääneet talvisodan aikana vangeiksi Karjalankannaksen rajakunnissa, Suomenlahden saarilla ja Petsamossa.

kesäkuu

2. kesäkuuta – Neuvostoliitto vaati Hangon vuokra-alueelta evakuoitua omaisuutta itselleen.
4. kesäkuuta – Dunkerquen evakuointi päättyi, sen aikana oli evakuoitu 338 226 miestä Englannin kanaalin yli. Kaksi kolmasosaa evakuoiduista oli brittejä. Saksalaiset vangitsivat jäljelle jääneet 40 000 ranskalaista.
5. kesäkuuta – Saksa aloitti ”ratkaisevan hyökkäyksensä” Ranskaa vastaan 119 divisioonan voimin koodinimellä Operaatio Punainen.
10. kesäkuuta – Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle. Tämä liitti Italian lopullisesti akselivaltoihin.
10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
10. kesäkuuta – Noin 11 000 liittoutuneiden sotilasta evakuoitiin St. Haverystä ja Le Havresta Englantiin (operaatio Cycle).
10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
10. kesäkuuta – Gestapo otti haltuunsa Terezínin kaupungin ja perusti vankilan ”Pieneen linnakkeeseen” (tšekiksi Malá pevnost, saksaksi Kleine Festung). Marraskuuhun 1941 mennessä paikka oli muutettu muurien ympäröimäksi ghetoksi. Theresienstadt oli natsien mallileiri, ”juutalaissiirtokunta”, jota esiteltiin vierailijoille kuten Punaisen Ristin tarkkailijoille.
12. kesäkuuta – Gerd von Rundstedtin panssarit nujersivat Ranskan 4. armeijan ja murtautuvat läpi Chalons-sur-Marnessa. Ranskan vastaus, Weygand-linja, joka ulotti pitkin Somme- ja Aisnejokea, pyrki suojaamaan Pariisia ja sen ympäristöä. Jotkut Ranskan 65 divisioonasta taistelivat kiivaasti, mutta monet pakenivat.
13. kesäkuuta – Pariisi julistettiin avoimeksi kaupungiksi, jotta se säästyisi hävitykseltä. Ranskalaiset vetäytyivät pääkaupungin eteläpuolelle ja jättivät Maginot-linjan.
14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin. Saksalaiset joukot järjestivät voitonparaatin Champs-Élysées’llä. Saksan Armeijaryhmä C aloitti hyökkäyksensä Maginot-linjan läpi. Saksalaiset etenivät joka suunnassa ja ylittivät Reinin ja Loiren.
14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yhdellätoista prosentilla.
14. kesäkuuta – Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampui alas suomalaisen matkustajalentokoneen Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
14. kesäkuuta – Auschwitz aloitti toimintansa karenteeni- tai läpikulkuleirinä. Leiri avattiin vankilaksi puolalaisille poliittisille vangeille, ja se oli tuolloin mitoitettu 10 000 vangille. Perustamispäivänä leirille toimitettiin 728 puolalaista vankia vankilasta Krakovan läheltä, ja seuraavina viikkoina leirille tuotiin tuhansia vankeja lisää.
16. kesäkuuta – Moskova syytti Baltian maita aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan.
16.–25. kesäkuuta – Liittoutuneiden viimeinen joukkojen evakuointi tapahtui Luoteis-Ranskasta (operaatio Ariel). Evakuointi pelasti noin 214 000 sotilasta.
17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat. Kenraalieversti Andrei Ždanov ryhtyi johtamaan Viron, varapääministeri Andrei Vyšinski Latvian ja varaulkoministeri Vladimir Dekanosov Liettuan liittämistä Neuvostoliittoon.
17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
17. kesäkuuta – Japani aloitti Kiinan saarron estääkseen sotatarvikkeiden toimitukset meriteitse.
18. kesäkuuta – Kenraali de Gaulle piti Lontoossa radiopuheensa, jossa hän vetosi jatkamaan taistelua. (ransk. Appel du 18 juin)
18. kesäkuuta – Winston Churchill piti alahuoneessa puheen, jossa hän sanoi: ”…Taistelu Ranskasta on ohi. Oletan että taistelu Britanniasta on alkamassa.”
18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi siirtoväen pika-asutuslain.
20.–21. kesäkuuta – Italialaiset tekivät hyökkäyksiä Ranskaan pitkin etelärannikkoa sekä pitkin Italian ja Ranskan välistä rajaa. Italia pommitti myös strategisesti tärkeää Maltan saarta.
22. kesäkuuta – Ranska allekirjoitti Saksan kanssa aselevon Compiègnessa samassa junavaunussa, missä oli solmittu myös ensimmäisen maailmansodan päättänyt aselepo vuonna 1918 (sodan lopussa Hitler antoi tuhota vaunun, jottei siellä tehtäisi enää samanlaisia symbolisia sopimuksia). Aselevon ehtojen mukaan Pohjois- ja Länsi-Ranska, Pariisi mukaan luettuna, joutuivat Saksan miehittämiksi. Etelässä sai toimia ns. Vichyn Ranska, joka sai myös pitää siirtomaansa. Ranskan hallitus vetäytyi Vichyn pikkukaupunkiin.
23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
23. kesäkuuta − Neuvostoliitto esitti Suomelle vaatimuksen Petsamon nikkelikaivoksen luovuttamiseksi ja vaati kaivoksen omistaneen brittiläisen yhtiön karkottamista Petsamosta. Suomi ehdotti kaivoksen omistusoikeuden jakamista puoliksi Saksan ja Neuvostoliiton kesken, mihin Neuvostoliitto ei suostunut.
24. kesäkuuta – Aselepo Italian kanssa solmittiin, jolloin alkoi tulitauko kaikilla rintamilla. Taistelu Ranskasta oli päättynyt.
28. kesäkuuta – Neuvostoliitto esitti Romanialle vaatimuksen vetää joukkonsa Bessarabiasta ja Bukovinasta, joita se oli pitänyt hallussaan vuodesta 1918.
30. kesäkuuta – Saksalaiset joukot saavuttivat Ranskan ja Espanjan välisen rajan.

heinäkuu

2. heinäkuuta − Eduskunta hyväksyi korvauslain, jonka nojalla oli tarkoitus maksaa korvauksia henkilöille, joiden omaisuutta oli jäänyt luovutetuille alueille. Rahat tähän oli tarkoitus kerätä samassa yhteydessä hyväksytyn omaisuudenluovutusverolain nojalla.
6. heinäkuuta – Neuvostoliitto hajotti Baltian maiden parlamentit, koska ne ”eivät edustaneet kansaa”.
6. heinäkuuta – Neuvostoliitto uudisti vaatimuksensa Hangon vuokra-alueelta evakuoidun sotilas- ja siviiliomaisuuden palauttamisesta.
6. heinäkuuta – Tadeusz Wiejowski onnistui ensimmäisenä vankina pakenemaan Auschwitzin keskitysleiristä. Saksalaiset kostivat hänen pakonsa paikallisille asukkaille.
6. heinäkuuta – Saksa avasi ensimmäisen Ranskan Atlantin rannikon sukellusvenetukikohtansa Lorientissa.
9. heinäkuuta – Adolf Hitler määräsi laivaston ja ilmavoimat Saksan varustautumisen painopistealueiksi.
9. heinäkuuta – Britannian ja Italian merivoimat ottivat yhteen ensimmäisessä Välimeren taistelussaan.
9. heinäkuuta – Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon.
9. heinäkuuta – Saksan luterilainen kirkko tuomitsi eutanasian.
10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
10. heinäkuuta – Taistelu Britanniasta alkoi. Maailman ensimmäisessä lähes yksinomaan ilmavoimien käyttöön perustuneessa kamppailussa Luftwaffe yritti saavuttaa ilmaherruuden Englannin kanaalin ja Etelä-Englannin yläpuolella. Ilmatilan hallintaa pidettiin edellytyksenä operaatio Merileijonalle eli maihinnousulle Englantiin.
11. heinäkuuta – Marsalkka Philippe Pétain julistettiin Ranskan valtionpäämieheksi.
14. – 15. heinäkuuta – Baltian maissa pidettiin Neuvostoliiton painostuksen alaiset parlamenttivaalit. ”Kansanvihollisiksi” julistettujen − muiden kuin kommunististen − ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin estettiin. Varsin pian vaalien jälkeen selvisi, että uusien parlamenttien ainoa tehtävä oli julistaa Baltian maat sosialistisiksi ja hyväksyä niiden liittäminen Neuvostoliittoon.
20. heinäkuuta – Helsingin olympiastadionilla alkoivat Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut. Katsojia oli noin 35 000.
21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi sen jälkeen, kun ne olivat ”anoneet pääsyä Neuvostoliiton osaksi”.
24. heinäkuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen kansanhuoltoministeriä Väinö Tanneria eroamaan.
25. heinäkuuta – Helsingissä pidettiin Oy Veikkaus Ab:n edeltäjän Oy Tippaustoimisto Ab:n perustava kokous.
26. heinäkuuta – Asetuksella (396/40) lakkautettiin Viipurin klassillinen lyseo ja perustettiin Kuopion klassillinen lyseo.
31. heinäkuuta – Adolf Hitler päätti alustavasti hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.

elokuu

1. elokuuta – Adolf Hitler teki päätöksen tehostetuista sotatoimista Britanniaa vastaan ja suunnitellusta maihinnoususta Britteinsaarille, peitenimeltään operaatio Seelöwe.
1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi, että ”Suomen johtavissa piireissä ei ole todellista pyrkimystä ystävyyteen” ja syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
2. elokuuta – Neuvostoliittoon Romaniasta liitetyillä alueilla perustettiin Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta.
3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
4. elokuuta – Italia hyökkäsi Brittiläiseen Somalimaahan Itä-Afrikassa.
5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
6. elokuuta – Viro liitettiin Neuvostoliittoon Eestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
6. elokuuta – SNS-seura järjesti mielenosoituksen Hakaniementorilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua ”pinonpolttajiksi”.
13. elokuuta – Niin sanottu toinen vaihe Taistelussa Britanniasta alkoi Göringin Adlerangriff-suurhyökkäyksellä (suom. Kotkahyökkäys) RAF:n tukikohtiin. Toisen vaiheen aikana, 23. elokuuta saakka, hyökkäyksiä tehtiin tutka-asemia ja lähimpiä hävittäjätukikohtia vastaan. Hyökkäykset lentokentille olivat vaikeita aiheuttaen Luftwaffelle tappioita ilmatorjunnan ja hyvän naamioinnin vuoksi. Norjasta ja Tanskasta toimivat Saksan pommittajat kärsivät suuria tappioita ja 5. ilma-armeija vedettiin pois taistelusta. RAF:n lentäjät olivat jatkuvien taistelujen vuoksi kestokykynsä rajalla. Myös saksalaislentäjillä rasitus oli äärimmäistä erityisesti hävittäjälentäjillä, jotka suorittivat jopa viisi tehtävää päivässä.
16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiin Väinö Kotilainen.
18. elokuuta – Jyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
18. elokuuta – Saksalainen everstiluutnantti Joseph Veltjens saapui marsalkka Hermann Göringin lähettämänä Suomeen neuvottelemaan marsalkka Mannerheimin kanssa saksalaisten joukkojen kauttakulkuoikeudesta Suomen kautta Norjaan sekä Saksan ja Suomen välisistä asekaupoista.
20. elokuuta – Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
24. elokuuta – Taistelu Britanniasta, neljäs vaihe alkoi. Saksan hyökkäykset kohdistettiin Lontooseen. Tämä oli seurausta Luftwaffen pommitusmuodostelman erehdyksestä, jossa pommitettiin siviilikohteita. Winston Churchill määräsi kostohyökkäyksen Berliiniin. Adolf Hitler puolestaan määräsi kostohyökkäyksiä Lontooseen vastoin aiempaa käskyään.
28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittää Petsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
28. elokuuta – Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. Pääministeri Risto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.

syyskuu

5. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Saksa solmivat sopimuksen Bukovinassa ja Bessarabiassa asuneiden saksalaisten siirtämisestä Saksaan.
5. syyskuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin kaiken tavaran maastavienti ilman valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
5. syyskuuta – Helsingin yliopisto vietti 300-vuotisjuhliaan. Jo edellispäivänä oli yliopiston juhlasalissa paljastettu Wäinö Aaltosen veistämä korkokuva Vapauden jumalatar seppelöi voiton seppeleellä nuoruuden, joka tuhoutui Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.
6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset ("Blitz") noin 600 pommikoneen voimin. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
7. syyskuuta – Helsingin olympiastadionilla alkoi Suomen, Ruotsin ja Saksan yleisurheilumaaottelu. Ruotsin virallisena edustajana avajaisissa oli prinssi Kustaa Aadolf ja Saksan virallisena edustajana valtakunnan urheilunjohtaja Hans von Tschammer und Osten.
12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat Berliinissä saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen. Saksalaiset joukkojenkuljetusalukset olivat saapuneet Vaasan satamaan päivää aikaisemmin.
15. syyskuuta – Lufwaffen Lontoon pommitukset saavuttivat huippunsa, jolloin saksalaiset pommittivat kaupunkia yli 1 000 pommikoneen voimalla. Luftwaffe menetti tässä yhdessä iskussa 56 lentokonetta ja RAF 26.
15. syyskuuta – Ruotsin toisen kamarin vaalit: sosialidemokraatit saivat enemmistön äänistä
17. syyskuuta – Saksassa asetettu Britannian maihinnousun takaraja. Luftwaffe ei ollut onnistunut hankkimaan tavoitteeksi asetettua Britannian ilmaherruutta, ja lähestyvä syksy ja talvi tekivät maihinnousuyrityksestä käytettävissä olevilla aluksilla vaarallisen. Toisaalta Hitler toivoi edelleen erillistä aselepoa Britannian kanssa, mutta myös hänen aikeensa hyökkäyksestä Neuvostoliittoon vaikutti ratkaisevasti päätöksessä luopua maihinnousuyrityksestä.
20. syyskuuta – Kiina hyökkäsi japanilaisjoukkoja vastaan, jotka perääntyivät Indokiinan puolelle.
25. syyskuuta − Neuvostojoukkojen kauttakulkuliikenne Hankoon alkoi.
27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.

lokakuu

1. lokakuuta – Suomen ja Saksan välillä allekirjoitettiin sopimukset asehankinnoista ja Saksan käyttöoikeudesta Petsamon nikkelikaivoksiin. Hallitus hyväksyi samana päivänä asehankintasopimukseen liittyneet maksujärjestelyt.
1. lokakuuta – Lontoon päiväaikaiset Blitz-pommitukset päättyivät. Toiminta ja torjunta kohdistui Lontoon ympäristöön, mikä antoi briteille tilaisuuden siirtää laivueitaan lepoon. Vastaavasti taistelualueelle tuli levänneempiä yksiköitä määrävahvuisina maan muilta puolustusalueilta.
11. lokakuuta – Ahvenanmaan demilitarisointisopimus allekirjoitettiin. Sopimuksen nojalla Neuvostoliitto perusti konsulaatin Maarianhaminaan.
12. lokakuuta – Saksa päätti lykätä operaatio Seelöwen eli maihinnousun Britteinsaarille kevääseen 1941.
15. lokakuuta – Charles Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys New Yorkissa. Chaplin näytteli myös elokuvan pääroolin.
16. lokakuuta − Yhdysvallat julisti voimaan yleisen asevelvollisuuden.
16. lokakuuta – Suomen uusi, Moskovan rauhansopimuksen mukainen itäraja saatiin merkityksi maastoon. Uusi raja oli 122 kilometriä lyhyempi kuin vanha Tarton rauhan raja.
28. lokakuuta – Italia hyökkäsi miehittämästään Albaniasta Kreikkaan.
28. lokakuuta − Pierre Laval tuli Vichyn Ranskan ulkoministeriksi.

marraskuu

5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit 1940: Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
5. marraskuuta – Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontai varoitti Ruotsin ulkoministeriötä aloittamasta liittohankkeita Suomen kanssa.
10. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov saapui Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kutsumana Berliiniin neuvottelemaan ”tulevaisuuden tärkeistä yhteisten poliittisten pyrkimysten kysymyksistä”. Ribbentrop järjesti Molotoville myös tapaamisen Hitlerin kanssa. Kireässä ilmapiirissä käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina 12. marraskuuta muun muassa erimielisyyteen Suomen asemasta.
11. marraskuuta – Britannian laivasto aloitti ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaan Tarantossa.
11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijä Atlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaiva Automedonilta Sumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
13. marraskuuta – Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton vaatimuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen.
14. marraskuuta – Taistelussa Britanniasta, Luftwaffe tuhosi laajimmassa yöpommituksessaan Coventryn 500 pommikoneella. Saksalaisilla oli käytössä alkeellinen radiosuunnistusjärjestelmä Knickebein (”pihtikinttu”). Pommittajat hyökkäsivät samana yönä kolme eri kertaa pudottaen kaupunkiin 1 200 pommia, 30 000 palopommia ja 50 laskuvarjomiinaa. Kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui 60 000, 568 ihmistä kuoli. Lähes 5 000 kotia ja 75 prosenttia kaupungin teollisuudesta tuhoutui.
16. marraskuuta – Kuninkaalliset ilmavoimat pommitti kostoiskuna Hampuria.
20. marraskuuta – Unkari, Romania ja Slovakia liittyivät akselivaltoihin.
25. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati Saksaa vetämään kaikki joukkonsa pois Suomesta. Saksa ei vastannut Neuvostoliiton noottiin.
27. marraskuuta – Romanian kenraali Ion Antonescun rautakaarti pidätti ja teloitti yli 60 entisen kuninkaan Kaarle II:n luottomiestä.
27. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallio pyysi eroa tehtävistään.
30. marraskuuta – Useita satoja suomalaisia suljettiin tasavallan suojelulain nojalla turvasäilöön.

joulukuu

6. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle, ettei Neuvostoliitto hyväksynyt Väinö Tanneria, Toivo Kivimäkeä, P. E. Svinhufvudia eikä marsalkka Mannerheimia Suomen uudeksi presidentiksi. Samalla Molotov torjui Suomen ja Ruotsin puolustusliiton sanoen sen olevan Moskovan rauhansopimuksen vastainen.
16. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvela matkusti Saksaan, jossa hän tapasi marsalkka Hermann Göringin ja Saksan maavoimien esikuntapäällikön, kenraalieversti Franz Halderin. Göring ilmoitti Saksan vastustavan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
18. joulukuuta – Hitler hyväksyi ja allekirjoitti Neuvostoliittoon tehtävää hyökkäystä koskeneen Barbarossa-suunnitelman.
19. joulukuuta – Presidentinvaalin toimittivat erikoislain nojalla vuoden 1937 valitsijamiehet, jotka valitsivat Suomen presidentiksi Risto Rytin. Suomessa oli viisi presidenttiä elossa samanaikaisesti viiden tunnin ajan: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg (entiset).
19. joulukuuta – Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla äkilliseen sydänkohtaukseen.
19. joulukuuta − Suomalais-neuvostoliittolainen komissio aloitti Moskovassa neuvottelut Petsamon nikkelikaivoksen asemasta.
23. joulukuuta – Helsingin raastuvanoikeus määräsi Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi, koska sen toiminta oli ollut ”omiaan vaikeuttamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita” ja ylipäänsä vastoin lakia ja hyviä tapoja.
27. joulukuuta – Baltian maiden armeijat liitettiin Neuvostoliiton puna-armeijaan.

Tuntematon päivämäärä

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Palloliitto perustivat Oy Tippaustoimisto Ab:n heinäkuussa 1940. Vakioveikkaus aloitti pelitoiminnan ja ensimmäiset ottelut pelattiin syyskuussa.
Balintiikeri kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Gao Xingjian, vuoden 2000 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kiinalaissyntyinen kirjailija
4. tammikuuta – Brian David Josephson, vuoden 1973 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko, Josephsonin ilmiön löytäjä
5. tammikuuta – Veikko Kankkonen, suomalainen mäkihyppääjä
6. tammikuuta – Maija-Leena Soinne, suomalainen näyttelijä ja lausuja
12. tammikuuta – Tapio Junno, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2006)
12. tammikuuta – Youssef Anis Abi-Aad, syyrialainen katolinen arkkipiispa (k. 2017)
16. tammikuuta – Judit Csehák, unkarilainen poliitikko ja ministeri
24. tammikuuta – Joachim Gauck, Saksan liittopresidentti 2012–2017
27. tammikuuta – James Cromwell, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä
28. tammikuuta – Carlos Slim Helú, meksikolainen tietoliikennealan liikemies ja miljardööri
31. tammikuuta – Kalevi Numminen, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
4. helmikuuta – George A. Romero, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2017)
5. helmikuuta – H. R. Giger, sveitsiläinen taiteilija (k. 2014)
7. helmikuuta – Toshihide Maskawa, vuoden 2008 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (k. 2021)
9. helmikuuta – J. M. Coetzee, vuoden 2003 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut eteläafrikkalainen kirjailija
9. helmikuuta – Wolfgang Schöne, saksalainen oopperalaulaja
11. helmikuuta – Roxolana Roslak, ukrainalais-kanadalainen oopperalaulaja
15. helmikuuta – Helen Bøsterud, norjalainen poliitikko
19. helmikuuta – Saparmurat Nijazov, Turkmenistanin presidentti (k. 2006)
19. helmikuuta – Smokey Robinson, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
20. helmikuuta – Judy Cornwell, brittiläinen näyttelijä
20. helmikuuta – Jimmy Greaves, englantilainen jalkapalloilija ja maailmanmestari (k. 2021)
20. helmikuuta – Carita Nyström, suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja ja feministi
23. helmikuuta – Peter Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2019)
24. helmikuuta – Antti Aarnio-Wihuri, suomalainen yritysjohtaja ja autourheilija
24. helmikuuta – Matti Kopra, suomalainen kenraaliluutnantti ja yleisesikuntaupseeri
25. helmikuuta – Jesús López Cobos, espanjalainen kapellimestari
25. helmikuuta – Sigmar Wittig, saksalainen avaruustutkija
1. maaliskuuta – Orma Aunio, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
2. maaliskuuta – Anneli Ilmonen, suomalainen museonjohtaja ja museoneuvos
2. maaliskuuta – Lothar de Maizière, Saksan demokraattisen tasavallan viimeinen pääministeri 1990
3. maaliskuuta – Mona Røkke, norjalainen poliitikko (k. 2013)
6. maaliskuuta – Per Egil Hegge, norjalainen toimittaja (k. 2023)
7. maaliskuuta – Viktor Savinyh, neuvostoliittolainen kosmonautti
9. maaliskuuta – Reijo Taipale, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2019)
9. maaliskuuta – Matti Tuominen, suomalainen näyttelijä (k. 2006)
10. maaliskuuta – Carlos Ray ”Chuck” Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. maaliskuuta – Kai Kustaa Vähäkallio, Kytäjän kartanon isäntä (k. 1979)
12. maaliskuuta – Mauri Antero Numminen, suomalainen viihdetaiteilija
13. maaliskuuta – Paula Moilanen, suomalainen kirjailija
17. maaliskuuta – Riitta Elstelä, suomalainen näyttelijä
25. maaliskuuta – Timo Kannisto, suomalainen arkkitehti (k. 2018)
26. maaliskuuta – Nancy Pelosi, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Wangari Maathai, vuoden 2004 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kenialainen ympäristöaktivisti (k. 2011)
1. huhtikuuta – Aarno Sulkanen, suomalainen näyttelijä
2. huhtikuuta – Peter Haining, brittiläinen toimittaja, kirjailija ja antologisti (k. 2007)
5. huhtikuuta – Tommy Cash, yhdysvaltalainen countrymuusikko
8. huhtikuuta – John Havlicek, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 2019)
12. huhtikuuta – Rainer Erlund, suomenruotsalainen toimittaja ja poliitikko (k. 2000)
12. huhtikuuta – Herbie Hancock, yhdysvaltalainen jazzpianisti
13. huhtikuuta – Jean-Marie Gustave Le Clézio, vuoden 2008 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
15. huhtikuuta – Jeffrey Archer, brittiläinen kirjailija ja poliitikko
16. huhtikuuta – Margareeta II, Tanskan kuningatar
16. huhtikuuta – Joan Snyder, yhdysvaltalainen taidemaalari
18. huhtikuuta – Joseph L. Goldstein, vuoden 1985 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko
19. huhtikuuta – Reinhard Bonnke, saksalainen helluntailainen evankelista ja saarnaaja
23. huhtikuuta – Dietrich Schwanitz, saksalainen kirjallisuustieteen professori (k. 2004)
25. huhtikuuta – Al Pacino, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
26. huhtikuuta – Giorgio Moroder, italialainen musiikkituottaja ja säveltäjä
29. huhtikuuta – Peter A. Diamond, vuoden 2010 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
30. huhtikuuta – Jouko Joutsenlahti, suomalainen kirjakauppias ja runoilija (k. 1986)
30. huhtikuuta – Vladimir Norenko, venäläinen näyttelijä ja teatteriohjaaja
30. huhtikuuta – Marutei Tsurunen (Martti Turunen), suomalaissyntyinen japanilainen poliitikko
1. toukokuuta – Vappu Taipale, suomalainen sosialidemokraattinen poliitikko
3. toukokuuta – David Koch, yhdysvaltalainen liikemies (k. 2019)
5. toukokuuta – Lance Henriksen, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. toukokuuta – Karl Erik Harr, norjalainen kuvataiteilija
9. toukokuuta – Jarmo Virmavirta, suomalainen lehtimies, päätoimittaja ja poliittinen vaikuttaja
11. toukokuuta – Anthony Kwami Adanuty, ghanalainen roomalaiskatolinen piispa
13. toukokuuta – Leo Vatanen, suomalainen yritysjohtaja (k. 2016)
15. toukokuuta – Pentti Järvinen, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija
15. toukokuuta – Terho Ovaska, suomalainen pilapiirtäjä (k. 2015)
16. toukokuuta – Jyrki Pellinen, suomalainen kirjailija
16. toukokuuta – John Margolies, yhdysvaltalainen arkkitehtuurikriitkko, valokuvaaja ja kirjailija (k. 2016)
20. toukokuuta – Stan Mikita, kanadalainen jääkiekkoilija (k. 2018)
22. toukokuuta – Kari Franck, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
24. toukokuuta – Joseph Brodsky, vuoden 1987 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut venäläis-yhdysvaltalainen runoilija (k. 1996)
27. toukokuuta – Kari Raivio, suomalainen lastenlääkäri, Helsingin yliopiston ent. rehtori ja kansleri
28. toukokuuta – Maeve Binchy, irlantilainen kirjailija (k. 2012)
31. toukokuuta – Eva-Riitta Siitonen, suomalainen kansanedustaja, ylipormestari ja maaherra
1. kesäkuuta – René Auberjonois, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. kesäkuuta – Kip Thorne, vuoden 2017 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko
2. kesäkuuta – Konstantin II, Kreikan viimeinen kuningas 1964–1973, kilpapurjehtija ja olympiavoittaja (k. 2023)
3. kesäkuuta – Heljä Angervo, suomalainen laulaja (k. 2019)
7. kesäkuuta – Tom Jones, walesilainen laulaja
7. kesäkuuta – Samuel Little, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 2020)
8. kesäkuuta – Pauli Ny, suomalainen pikajuoksija (k. 2016)
8. kesäkuuta – Tapani Perttu, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2018)
8. kesäkuuta – Nancy Sinatra, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
12. kesäkuuta – Matti Ruohola, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
14. kesäkuuta – Francesco Guccini, italialainen muusikko ja kirjailija
17. kesäkuuta – George Akerlof, vuoden 2001 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
22. kesäkuuta – Abbas Kiarostami, iranilainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja (k. 2016)
22. kesäkuuta – Vidar Lønn-Arnesen, norjalainan radio- ja televisiojuontaja
22. kesäkuuta – Pertti Voutilainen, suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja ja vuorineuvos
27. kesäkuuta – Daniel Quillen, yhdysvaltalainen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti (k. 2011)
28. kesäkuuta – Muhammad Yunus, vuoden 2005 Nobelin rauhanpalkinnon saanut bangladeshilainen pankkiiri ja ekonomisti
30. kesäkuuta – Kari Aronpuro, suomalainen kirjailija

Heinäkuu–syyskuu

6. heinäkuuta – Nursultan Nazarbajev, Kazakstanin presidentti
7. heinäkuuta – Richard Starkey (”Ringo Starr”), brittiläinen rumpali (The Beatles)
10. heinäkuuta – Ritva Mustonen, suomalainen musiikinopettaja ja iskelmälaulaja
12. heinäkuuta – Anja Breien, norjalainen elokuvaohjaaja
13. heinäkuuta – Patrick Stewart, englantilainen näyttelijä
14. heinäkuuta – Esko Ollila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 2018)
17. heinäkuuta – Ritva Rennes, suomalainen uimari ja uintivalmentaja (k. 2013)
17. heinäkuuta – Tim Brooke-Taylor, brittiläinen koomikko, näyttelijä, radio- ja televisiokäsikirjoittaja (k. 2020)
18. heinäkuuta – James Brolin, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. heinäkuuta – Voitto Liukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja -selostaja (k. 2007)
22. heinäkuuta – Alex Trebek, kanadalais-yhdysvaltalainen televisiojuontaja (k. 2020)
30. heinäkuuta – Raimo Häyrinen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja (k. 2020)
30. heinäkuuta – Sir Clive Sinclair, brittiläinen yrittäjä ja keksijä (ZX81-mikrotietokone) (k. 2021)
30. heinäkuuta – Arno Adlivankin, suomalainen eläköitynyt yritysjohtaja
31. heinäkuuta – Martti Koski, suomalainen näyttelijä
1. elokuuta – Jukka Valtasaari, suomalainen diplomaatti
8. elokuuta – Dennis Tito, yhdysvaltalainen miljonääri ja maailman ensimmäinen avaruusturisti
16. elokuuta – Bruce Beresford, australialainen elokuvaohjaaja
20. elokuuta – Matti J. Kuronen, suomalainen rovasti, perheneuvoja ja kirjailija
21. elokuuta – Pirkko Jaakola, suomalainen kirjailija
23. elokuuta – Thomas A. Steitz, vuoden 2009 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2018)
27. elokuuta – Nina Banerjee-Louhija, intialais-suomalainen lääkäri ja kirjailija
28. elokuuta – Ulla-Maija ”Uma” Aaltonen, suomalainen toimittaja ja kirjailija ( k. 2009)
29. elokuuta – Gunnar Berge, norjalainen poliitikko
1. syyskuuta – Annie Ernaux, vuoden 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
2. syyskuuta – Horst Nußbaum (”Jack White”), saksalainen säveltäjä ja musiikkituottaja
3. syyskuuta – Pauline Collins, englantilainen näyttelijä
5. syyskuuta – Raquel Welch, yhdysvaltalainen näyttelijä (Fantastinen matka) (k. 2023)
10. syyskuuta – Svend Aage Jensby, tanskalainen poliitikko
11. syyskuuta – Brian De Palma, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
12. syyskuuta – Joachim Frank, vuoden 2017 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biofyysikko
12. syyskuuta – Linda Gray, yhdysvaltalainen näyttelijä, malli, ohjaaja ja tuottaja
13. syyskuuta – Óscar Arias, vuoden 1987 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Costa Rican presidentti
14. syyskuuta – Pekka Haukinen, suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija (k. 1966)
19. syyskuuta – Tove Veierød, norjalainen poliitikko
19. syyskuuta – Paul Williams, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, lauluntekijä ja säveltäjä
21. syyskuuta – Alessio Saccardo, italialais-brasilialainen katolinen piispa
23. syyskuuta – Michel Temer, brasilialainen poliitikko
23. syyskuuta – Johnny Weissmuller, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2006)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Pentti Paschinsky, suomalainen valokuvaaja (k. 2013)
5. lokakuuta – Eldrid Lunden, norjalainen runoilija ja professori
8. lokakuuta – Knut Erik Jensen, norjalainen elokuvaohjaaja
9. lokakuuta – John Lennon, englantilainen laulaja (The Beatles) (k. 1980)
12. lokakuuta – Esko Salminen, suomalainen näyttelijä
13. lokakuuta – Grete Knudsen, norjalainen poliitikko (k. 2023)
14. lokakuuta – Harry Rodger Webb (”Cliff Richard”), brittiläinen poplaulaja
15. lokakuuta – Peter Doherty, vuoden 1996 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen lääketieteilijä ja eläinlääkäri
16. lokakuuta – Kari O. Sohlberg, suomalainen yritysjohtaja ja autourheiluvaikuttaja
19. lokakuuta – Michael Gambon, brittiläinen näyttelijä ja ääninäyttelijä (k. 2023)
19. lokakuuta – Pertti Salolainen, suomalainen toimittaja, Kokoomuksen kansanedustaja, ministeri ja diplomaatti
23. lokakuuta – Edson Arantes do Nascimento (”Pelé”), brasilialainen jalkapalloilija (k. 2022)
23. lokakuuta – Juhani Toukonen, everstiluutnantti, taidemaalari ja heraldikko
26. lokakuuta – Gennadi Strekalov, venäläinen kosmonautti (k. 2004)
27. lokakuuta – John Gotti, yhdysvaltalainen mafiapäällikkö (k. 2002)
29. lokakuuta – Frida Boccara, marokkolais-ranskalainen laulaja (k. 1996)
1. marraskuuta – Jon Skolmen, norjalainen näyttelijä (k. 2019)
5. marraskuuta – Totti Karpela, suomalainen juristi, kirjailija ja vankilanjohtaja (k. 2015)
6. marraskuuta – Paul Darmanin, kenialainen katolinen piispa (k. 2023)
15. marraskuuta – Roberto Cavalli, italialainen muotisuunnittelija (k. 2024)
17. marraskuuta – William Simons, walesilainen näyttelijä (k. 2019)
18. marraskuuta – Qabus ibn Said al Said, Omanin sulttaani (k. 2020)
20. marraskuuta – Georg Ehrnrooth, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos
20. marraskuuta – Arieh Warshel, vuoden 2013 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen biokemisti
26. marraskuuta – Curt Lindström, ruotsalainen jääkiekkovalmentaja
27. marraskuuta – Jun Fan Lee (”Bruce Lee”), yhdysvaltalainen toimintaelokuvanäyttelijä (k. 1973)
30. marraskuuta – Pauli Nevala, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
1. joulukuuta – Richard Pryor, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (k. 2005)
5. joulukuuta – Albert Vanbuel, belgialainen katolinen piispa
12. joulukuuta – Petter Portin, suomalainen geneetikko ja professori (k. 2023)
17. joulukuuta – Martti Metsäketo, suomalainen muusikko ja laulaja (k. 2015)
19. joulukuuta – Kare Orko, suomalainen liikemies ja toimitusjohtaja (k. 2018)
20. joulukuuta – Kimmo Pyykkö, suomalainen kuvanveistäjä
21. joulukuuta – Arvi Lind, suomalainen televisiotoimittaja ja uutistenlukija
21. joulukuuta – Frank Zappa, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1993)
23. joulukuuta – Jorma Kaukonen, yhdysvaltalainen muusikko
26. joulukuuta – Edward C. Prescott, vuoden 2004 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2022)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1940 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Birger Wasenius, suomalainen pikaluistelija (s. 1911)
5. tammikuuta – Martti Tertti, suomalainen metsänhoitaja (s. 1898)
11. tammikuuta – Mikael Nyberg, suomalainen säveltäjä, runoilija ja musiikkipedagogi (s. 1871)
14. tammikuuta – Gudrun Houlberg, tanskalainen näyttelijä (s. 1889)
25. tammikuuta – Elias Simojoki, suomalainen kansanedustaja ja pappi (s. 1899)
2. helmikuuta – Vsevolod Meyerhold, neuvostoliittolainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teoreetikko (s. 1874)
8. helmikuuta – Sergei Okulov, suomalainen ortodoksisen kirkon pappi ja kirjailija (s. 1853)
11. helmikuuta – John Buchan, skotlantilainen kirjailija, historioitsija, poliitikko ja Kanadan kenraalikuvernööri (s. 1875)
11. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen juoksija (olympiavoittaja) (s. 1910)
12. helmikuuta – Svend Aggerholm, tanskalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1875)
14. helmikuuta – Ilmari Kivinen (”Tiitus”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (s. 1883)
14. helmikuuta – Rudolf Prüss, afrikkalaistaustainen suomalainen korpraali, joka taisteli ja kaatui talvisodassa (s. 1903)
16. helmikuuta – Adolf Krank, suomalainen kirkkoherra (s. 1841)
16. helmikuuta – Oskari Kuivalainen (”Veijon-Veikko”), suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1880)
16. helmikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa) (s. 1904)
19. helmikuuta – Aage, Tanskan ja Islannin prinssi (s. 1887)
19. helmikuuta – Kaarlo Kivekäs, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1866)
26. helmikuuta – Gustav Donner, suomalainen historioitsija (s. 1902)
26. helmikuuta – Michael Hainisch, Itävallan liittopresidentti 1920–1928 (s. 1858)
29. helmikuuta – Nyrki Tapiovaara, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1911)
1. maaliskuuta – A. H. Tammsaare, virolainen kirjailija (s. 1878)
3. maaliskuuta – Arvi Tikkala, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1906)
9. maaliskuuta – Martti Uosikkinen, suomalainen olympiavoimistelija (s. 1909)
10. maaliskuuta – Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija (s. 1891)
12. maaliskuuta – Astrid Reponen-Juvas, suomalainen kansanperinteen ja murteiden tallentaja ja tutkija (itsemurha) (s. 1905)
14. maaliskuuta – Heinrich Lübbe, saksalainen insinööri ja lentokonesuunnittelija (s. 1884)
14. maaliskuuta – Martti Tolamo, suomalainen yleisurheilija (s. 1907)
16. maaliskuuta – Selma Lagerlöf, vuoden 1909 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (s. 1858)
18. maaliskuuta – Alfred Christian Dahl, norjalainen arkkitehti (s. 1857)
26. maaliskuuta – Santeri Salokivi, suomalainen taidemaalari, piirustuksenopettaja ja taidegraafikko (s. 1886)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – O. A. Kallio, suomalainen lyseon lehtori ja kirjallisuuden tutkija (s. 1874)
2. huhtikuuta – Bruno Nurmi, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1891)
18. huhtikuuta – Carl Lauritzen, tanskalainen näyttelijä (s. 1879)
24. huhtikuuta – Konstantin Kalinin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1889)
26. huhtikuuta – Carl Bosch, vuoden 1931 Nobelin kemianpalkinnon saajut saksalainen kemisti, toinen Haber–Bosch-menetelmän kehittäjistä (s. 1874)
28. huhtikuuta – Hannes Heikkinen, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1892)
1. toukokuuta – Elin Waldén, suomenruotsalainen lastenkirjailija (s. 1877)
7. toukokuuta – George Lansbury, brittiläinen poliitikko, pasifisti ja toimittaja (s. 1859)
14. toukokuuta – Emma Goldman, venäläissyntyinen anarkisti ja feministi (s. 1869)
16. toukokuuta – Zhang Zizhong, kiinalainen kenraali (s. 1891)
20. toukokuuta – Verner von Heidenstam, vuoden 1916 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen runoilija (s. 1859)
28. toukokuuta – Friedrich Karl von Hessen, saksalainen prinssi (valittiin Suomen kuninkaaksi 1918) (s. 1868)
3. kesäkuuta – Eveliina Ala-Kulju, suomalainen poliitikko (s. 1867)
7. kesäkuuta – James Hall, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1900)
10. kesäkuuta – Marcus Garvey, yhdysvaltalainen toimittaja ja mustien nationalistien ensimmäinen johtaja (s. 1887)
16. kesäkuuta – Vítězslava Kaprálová, tšekkiläinen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1915)
17. kesäkuuta – Arthur Harden, vuoden 1929 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen biokemisti (s. 1865)
20. kesäkuuta – Jehan Alain, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1911)
21. kesäkuuta – Sam Eyde, norjalainen insinööri ja liikemies (s. 1866)
21. kesäkuuta – John Taliaferro Thompson, yhdysvaltalainen upseeri, Thompson-konepistoolin keksijä (s. 1860)
22. kesäkuuta – Wladimir Köppen, saksalainen maantieteilijä, meteorologi, klimatologi ja kasvitieteilijä (Köppenin ilmastoluokitus) (s. 1846)
28. kesäkuuta – Italo Balbo, italialainen lentäjä, sotamarsalkka, fasistipoliitikko ja ministeri (s. 1896)
29. kesäkuuta – Paul Klee, saksalais-sveitsiläinen taidemaalari (s. 1879)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Ben Turpin, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1869)
7. heinäkuuta – Dagmar Parmas, suomalainen laulaja, näyttelijä ja iskelmäsanoittaja (s. 1886)
15. heinäkuuta – Robert Wadlow, yhdysvaltalainen maailman pisin ihminen (s. 1918)
19. heinäkuuta – Väinö Vuori, suomalainen jääkärieversti ja ilmavoimien komentaja (s. 1896)
31. heinäkuuta – Elfriede Lohse-Wächtler, saksalainen taidemaalari (s. 1899)
1. elokuuta – Paul Hirsch, saksalainen poliitikko, ministeri ja pormestari (s. 1868)
3. elokuuta – Kosti Elo, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1873)
12. elokuuta – Thorvald Astrup, norjalainen arkkitehti (s. 1876)
18. elokuuta – Walter Chrysler, yhdysvaltalainen autoteollisuuden kehittäjä (s. 1875)
21. elokuuta – Lev Davidovitš Bronstein (”Lev Trotski”), neuvostovallankumouksellinen (murhautettiin) (s. 1879)
30. elokuuta – Joseph John Thomson, vuoden 1906 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko, elektronin ja isotooppien löytäjä (s. 1856)
8. syyskuuta – Hemmo Kallio, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (s. 1863)
9. syyskuuta – Alexandra Ahnger, suomalainen laulaja ja laulunopettaja (s. 1859)
10. syyskuuta – Alfred Anderssén, suomalainen säveltäjä (s. 1887)
21. syyskuuta – Waldemar Wilenius, suomalainen arkkitehti (s. 1868)
27. syyskuuta – Julius Wagner-Jauregg, vuoden 1927 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen hermotutkija (s. 1857)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Johan Anker, norjalainen kilpapurjehtija ja olympiavoittaja (s. 1871)
5. lokakuuta – Silvestre Revueltas, meksikolainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari (s. 1899)
11. lokakuuta – Julia Håkansson, ruotsalainen näyttelijä (s. 1853)
12. lokakuuta – Tom Mix, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1880)
13. lokakuuta – Ville Vallgren, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1855)
14. lokakuuta – Diana Karenne, italialainen elokuvanäyttelijä (s. 1888)
15. lokakuuta – Lluís Companys, katalonialainen poliitikko (s. 1882)
20. lokakuuta – Gunnar Asplund, ruotsalainen arkkitehti (s. 1885)
27. lokakuuta – Fini Henriques, tanskalainen säveltäjä ja viulisti (s. 1867)
30. lokakuuta – Gunnar Landtman, suomalainen antropologi, filosofi ja kansanedustaja (s. 1878)
4. marraskuuta – Manuel Azaña, Espanjan toisen tasavallan presidentti (s. 1880)
6. marraskuuta – Ivar Andresen, norjalainen oopperalaulaja (s. 1896)
9. marraskuuta – Neville Chamberlain, Ison-Britannian pääministeri (s. 1869)
9. marraskuuta – Gunnar Tolnæs, norjalainen näyttelijä (s. 1879)
16. marraskuuta – Wladimir Gröndahl, suomalaissyntinen neuvostoliittolainen kenraalieversti (s. 1884)
19. marraskuuta – Charles W. Woodworth, yhdysvaltalainen biologi ja entomologi (s. 1865)
24. marraskuuta – Saionji Kinmochi, japanilainen poliitikko ja pääministeri (s. 1849)
1. joulukuuta – Kalevi Heikkinen, suomalainen Lapuan liikkeen vaikuttaja (s. 1911)
3. joulukuuta – Lewis Hine, yhdysvaltalainen sosiologi, valokuvaaja ja lapsityön vastustaja (s. 1874)
4. joulukuuta – Helmer Adler, suomalainen toimittaja, kriitikko ja elokuvaohjaaja (s. 1908)
10. joulukuuta – Gianna Terribili-Gonzales, italialainen näyttelijä (s. 1882)
16. joulukuuta – Eugène Dubois, alankomaalainen antropologi ja geologi, Homo erectuksen löytäjä (s. 1858)
19. joulukuuta – Kyösti Kallio, Suomen tasavallan presidentti (s. 1873)
21. joulukuuta – F. Scott Fitzgerald, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1896)
23. joulukuuta – Felix Nylund, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1878)
27. joulukuuta – Kaarlo Kartio, suomalainen näyttelijä (s. 1904)

Muuta

Lähteet

↑ Finnish evening at the Paris Opera puolustusvoimat.fi. Arkistoitu 10.11.2012. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
↑ Täällä Lontoo! 10 vuotta BBC:n suomenkielisiä lähetyksiä, Laatokka, 08.03.1950, nro 55, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ a b http://fr.rian.ru/ex_urss/20100628/186978537.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1940 Wikimedia Commonsissa