Tämän päivän artikkelissa tutkimme Kamtšatkan niemimaa:n kiehtovaa elämää, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kamtšatkan niemimaa on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen vaatimattomasta alustastaan sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Näillä sivuilla löydämme hänen uransa merkittävimmät hetket sekä hänen merkittävimmät saavutuksensa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Kamtšatkan niemimaa:n elämän läpi ja huomaa, kuinka hänen perintönsä inspiroi edelleen nykyisiä ja tulevia sukupolvia.
Kamtšatkan niemimaa | |
---|---|
![]() Kamtšatkan niemimaan sijainti |
|
Muut nimet | полуо́стров Камча́тка/Poluostrov Kamtšatka |
Sijainti | Venäjän kaukoitä |
Merialue | Tyynimeri |
Vesialue |
Ohotanmeri Beringinmeri |
Pinta-ala | 370 000 km² |
Korkein kohta | Kljutševskaja sopka 4 750 m |
Valtio | |
Valtio |
![]() |
Alue | Kamtšatkan aluepiiri |
Väestö | |
Väkiluku | 322 079 |
Suurin kaupunki | Petropavlovsk-Kamtšatski |
Asutuskeskukset |
Petropavlovsk-Kamtšatski Jelizovo |
Kielet | venäjän kieli |
Kamtšatkan niemimaa (ven. Полуо́стров Камча́тка, Poluostrov Kamtšatka) sijaitsee Venäjän itäosassa Ohotanmeren, Beringinmeren ja Tyynenmeren välissä. Niemimaan pituus on noin 1 200 kilometriä, levein kohta 560 kilometriä ja pinta-ala noin 370 000 neliökilometriä eli vähän enemmän kuin Suomen.[1]
Kamtšatka on pinnanmuodoltaan varsin vaihteleva. Niemimaan keskiosissa kohoavat korkeat Sredinnyivuoret, rannikolla ja Kamtšatkajoen laaksossa maasto on paikoin alankoa. Vulkaaninen toiminta on vilkasta: alueella on 127 tulivuorta, joista 27 on toimivaa. Korkein huippu on tulivuori Kljutševskaja sopka (4 750 m). Niemimaalla on myös geysirejä.[1] Niemimaan ilmasto vaihtelee eri alueilla.[2]