Kanaalin tunneli

Aihe Kanaalin tunneli on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan. Kanaalin tunneli on ollut pohdinnan ja tutkimuksen kohteena joko elämäämme kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai yhteiskuntavaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kanaalin tunneli:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja miten se on leimannut julkista agendaa. Lisäksi tutkimme mielipiteitä ja käsityksiä Kanaalin tunneli:stä ja siitä, miten se on muokannut tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä kiehtovaa ja usein monimutkaista aihetta tavoitteenamme tarjota syvempää ja laajempaa ymmärrystä Kanaalin tunneli:stä.

Channel Tunnel
Le tunnel sous la Manche
Kanaalitunneli
Alittaa Englannin kanaali
Alkupiste Yhdistynyt kuningaskunta Folkestone, Kent, Britannia
Loppupiste Ranska Coquelles, Pas-de-Calais, Ranska
Maa  Ranska
 Britannia
Avattu 6. toukokuuta 1994 (tunneli)
1. kesäkuuta 1994 (rahtiliikenne)
14. marraskuuta 1994 (matkustajaliikenne)
Pituus 50,45 km
Raiteita 2 rautatielinjaa
1 huoltoreitti
Ylläpitäjä Getlink
Getlink
Yritysmuoto osakeyhtiö (Société Anonyme)
Perustettu 1986
Kotipaikka Pariisi
Toimiala rautatie- ja laivaliikenne
Liikevaihto 1 187 milj. euroa (2013)
Liikevoitto 285 milj. euroa (2013)
Tilikauden tulos 101 milj. euroa (2013)
Omistaja pörssinoteerattu yhtiö (Pariisin pörssi)
Kotisivu getlinkgroup.com (englanniksi)

Kanaalin tunneli, Kanaalitunneli eli Eurotunneli (engl. Channel Tunnel, ransk. le tunnel sous la Manche) on 50 kilometrin mittainen rautatietunneli Englannin kanaalin ali Englannin ja Ranskan välillä. Tunnelin omistaa ja sitä hallinnoi Getlink[1] (aiemmin tunnettiin nimellä Groupe Eurotunnel SA)

Tunneli alittaa Englannin kanaalin sen kapeimmassa kohdassa, Doverinsalmessa. Sen päät ovat Folkestonessa Kentin kreivikunnassa ja Coquellesissa Pohjois-Ranskassa, vähän Calais’n eteläpuolella.

Historallinen aikajana

Poikkileikkaus: kaksi rautatietunnelia rinnan (A), niiden välissä huoltotunneli (B), joita yhdistävät käytävät (C). Lisäksi ilmanvaihtokanavat (D).
  • 1. elokuuta 1802: ranskalainen insinööri Albert Mathieu-Favier esitti ensimmäisenä suunnitelman Kanaalin poikki kulkevasta kiinteästä linkistä, joka perustui poratun kaksitasoisen tunneliin: ylin tunneli olisi päällystetty ja valaistu öljylampuilla ja käytettäväksi hevosvetoisilla postivaunuilla; alinta käytettäisiin pohjavesivirtauksiin.[2]
  • 1. huhtikuuta 1803 englantilainen insinööri Henry Mottray esittelee toisen hankkeen kanaalin ylittävistä kiinteästä linkistä: upotettu tunneli, joka on valmistettu esivalmistetuista rautaprofiileista.[2]
  • 4. kesäkuuta 1834: höyryjunien tulo ja rautatieverkoston rakentaminen Britanniassa johtivat ensimmäisiin ehdotuksiin rautatietunnelista.Ranskalainen kaivosinsinööri Aimé Thomé de Gamond työskenteli 30 vuotta seitsemän eri mallin parissa.[2]
  • 25. elokuuta 1855: Valtiovierailulla Ranskassa Versailles’n palatsissa kuningatar Viktoria ja keisari Napoléon III hyväksyivät Thomé de Gamondin suunnitteleman merenalaisen tunnelin, joka esiteltiin myöhemmin Pariisin Maailmannäyttelyssä vuonna 1867.[2]
  • 7. elokuuta 1880: Ensimmäinen tunnelin kaivausyritys aloitti kun "Beaumont & English" -tunneliporauskone alkoi kaivaa meren alta Kanaalin molemmilla puolilla.[2]
  • 17. marraskuuta 1973: Englannin pääministeri Edward Heath ja Ranskan presidentti Georges Pompidou käynnistivät vuonna 1973 Chequersissä Englannin kanaalin alaisen rautatietunnelin rakentamisen ja käytön, kun Ranskan ja Englannin kanaalitunnelisopimus allekirjoitettiin.[2]
  • 20. tammikuuta 1975: Britannian pääministeri Harold Wilson ilmoitti, että hanke keskeytetään ja peruutetaan taloudellisista syistä ja erityisesti öljykriisin vuoksi.[2]
  • 30. marraskuuta 1984: Britannian ja Ranskan hallitukset pääsivät sopimukseen kuulemisprosessista yksityisten promoottorien kanssa Englannin kanaalin välisen kiinteän yhteyden rakentamiseksi ja käyttämiseksi ilman julkista rahoitusta.[2]
  • 20. tammikuuta 1986: Margaret Thatcher ja François Mitterrand ilmoittivat Lillessä, että ranskalais-brittilaisen konsortion France Manche-Channel Tunnel Groupen esittämä tarjous tunnelin rakentamisesta on hyväksytty.[3]
  • 29. heinäkuuta 1987:Pariisissa Margaret Thatcher ja François Mitterrand ratifioivat Canterburyn sopimuksen, mikä tasoitti tietä Kanaalin tunnelin toteutumiselle.[3]
  • 1. joulukuuta 1990: Klo 12.12 (Keski-Euroopan aika) brittiläiset ja ranskalaiset insinöörit saavuttivat ensimmäisen historiallisen läpimurron Englannin kanaalin alla palvelutunnelissa, joka sijaitsee 22,3 km:n päässä Britanniasta ja 15,6 km:n päässä Ranskasta.[3]
  • 22. toukokuuta 1991:Klo 12 (Keski-Euroopan aika), läpimurto pohjoisessa rautatietunnelissa.[3]
  • 6. toukokuuta 1994: Hänen majesteettinsa kuningatar Elisabeth II ja Ranskan presidentti François Mitterrand avasivat tunnelin virallisesti[4]
Eurotunnelin sisäänkäynti Coquelles'ssa, Ranskassa

Rakenne

Kanaalin tunneli on maailman kolmanneksi pisin rautatietunneli, pidempiä ovat Gotthardin pohjatunneli Sveitsissä ja toiseksi pisin Seikan-tunneli Japanissa. Guinnessin ennätyskirjan mukaan Kanaalin tunneli on maailman pisin vedenalainen tunneli.[5] Sen merenalainen osuus on 38 kilometriä. Amerikan insinööriyhdistys ASCE on nimennyt Kanaalin tunnelin yhdeksi nykyajan seitsemästä ihmeestä.

Kanaalin tunneli käsittää kolme rinnakkaista tunnelia: kaksi 7,6 metrin läpimittaista rautatietunnelia 30 metrin etäisyydellä toisistaan, sekä niiden välissä 4,8 metrin huoltotunneli pienille huoltoajoneuvoille ja hätäliikenteelle. Raideleveys on 1 435 millimetriä.

Tunneliyhtiö

Getlink on yksityinen ja se on Pariisin pörssissä noteerattu yhtiö. Yhtiön pääkonttori on Pariisissa. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli 1,2 mrd. euroa ja liikevoitto 285 milj. euroa. Tunneliyhtiö maksoi vuonna 2013 ensimmäisen pitkäaikaisen lainan lyhennyserän (46 milj. euroa). Voittoa yhtiö teki ensi kerran vuonna 2007.

Tunneliyhtiön toiminta jakaantuu kolmeen osaan[6]:

  • Fixed Link Concession -toiminta: Tunnelin ja rautatieyhteyden omistus, ylläpito ja hallinta sekä ajoneuvojen kuljetus tunnelissa. Toiminnan liikevaihto oli vuonna 2013 780 milj. euroa.
  • Europorte-toiminta: Rahtipalvelut Ison-Britannian ja Manner-Euroopan välillä. Rahtipalveluiden arvo oli 240 milj. euroa.
  • MyFerryLink: Autolauttaliikenne Englannin kanaalin yli. Lauttaliikenteen liikevaihto oli noin 70 milj. euroa, ja se oli tappiollista.

Liikenne

Eurostar-junan keula tunnelissa (näyttelyesine).

Huoltoliikennettä lukuun ottamatta Kanaalin tunnelissa liikennöidään ainoastaan junalla. Tunneli on kuitenkin myös tärkeä osa tieyhteyttä; junat kuljettavat autolauttojen tapaan sekä rahti- että henkilöajoneuvoja. Tunneli on osa julkista rautatieverkkoa, joka on henkilö- ja tavaraliikennöitsijöiden käytettävissä.

Henkilöliikenne

Eurostar International on ollut tunnelin avaamisen jälkeen sen ainoa henkilöliikenneyhtiö. Yhtiön Eurostar-luotijunat kuljettavat matkustajia Lontoon St Pancrasin rautatieaseman sekä Ranskan ja Belgian välillä. Vuonna 2015 Lontoon-Pariisin väli matkataan parhaimmillaan ajassa 2 t 16 min, Lontoon-Brysselin väli ajassa 2 t 1 min. Eurostar-junat kuljettivat Kanaalin poikki 10,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2014.

Saksalainen Deutsche Bahn on suunnitellut aloittavansa henkilöliikenteen Kanaalitunnelissa vuoden 2016 jälkeen.[7]

Ajoneuvoja kuljetetaan Eurotunnel Shuttle -junan vaunussa.

Ajoneuvoliikenne

Eurotunnel Shuttle on Kanaalitunneliyhtiön autojuna, joka kuljettaa erilaisia maantieajoneuvoja matkustajineen Folkestonen ja Coquellesin välillä. Lastauksineen matka kestää noin 90 minuuttia.

Freight Shuttle Train kuljettaa rekkoja. Näissä junissa kuljettajat matkustavat omissa vaunuosastoissaan.

Vuonna 2005 Eurotunnelin läpi kuljetettiin noin 2 miljoonaa henkilöautoa, 1,3 miljoonaa kuorma-autoa ja 77 000 linja-autoa.

Rahtiliikenne

Rahtia tunnelin kautta kuljettavat useat tavaraliikennöitsijät. Vuonna 2005 rahtia kuljetettiin noin 1,6 miljoonaa tonnia.

Lähteet

  1. ↑ Corporate website Getlink. Viitattu 19.8.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h The Group's history Getlink. Viitattu 9.3.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d The Group's history Getlink. Viitattu 9.3.2025. (englanniksi)
  4. ↑ The Group's history Getlink. Viitattu 9.3.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Guinness World Records 2000. Suuri ennätyskirja. s. 37
  6. ↑ Annual reviews (Groupe Eurotunnel SA:n vuosikertomukset) Groupe Eurotunnel annual review and corporate social responsibility report 2013. 2014. Pariisi: Groupe Eurotunnel SA. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)
  7. ↑ IGC grants Deutsche Bahn access to Channel Tunnel (Uutinen Railway Gazette -lehden nettisivuilla) 14.6.2013. Lontoo: DVV Media UK Ltd. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 21.2.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla