Kanelisorsa:n teema on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kanelisorsa on säilyttänyt merkityksensä muinaisista ajoista lähtien sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Kanelisorsa:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme uusia oivalluksia ja ymmärtävämme paremmin Kanelisorsa:n roolia elämässämme. Epäilemättä tämä aihe on edelleen ajankohtainen tulevina vuosina, ja olemme innoissamme voidessamme syventyä sen tutkimukseen.
Kanelisorsa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Suku: | Pteronetta |
Laji: | hartlaubii |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kanelisorsa (Pteronetta hartlaubii) on keskiafrikkalainen sorsalintu ja sukunsa ainoa edustaja. Laji on nimetty Gustav Hartlaubin kunniaksi.
Linnun pituus on 56–58 cm ja paino 800–940 g. Sen höyhenpuku on pääosin kanelinruskea, pää, nokka ja kaula ovat mustat ja siivellä näkyy lennossa valkoinen kuvio.[2]
Kanelisorsa esiintyy läntisessä Keski-Afrikassa Sudanista Sierra Leoneen ja Zaireen. Lajin populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä ja sen kanta on elinvoimainen. Paikallista kannan vähenemistä on havaittu Länsi-Afrikassa mutta toisaalla Keski-Afrikassa laji menestyy hyvin.[1]
Kanelisorsa elää trooppisissa ja subtrooppisissa, lampien ja jokien kirjavoimissa metsissä ja savanneilla.[1]
Naaras munii 8–11 munaa, joita se hautoo 30–32 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 8 viikon ikäisinä.[2] Kanelisorsa lisääntyy aina saman yksilön kanssa.
Syö pääasiassa kasvien osia.[1] Voi syödä myös matoja.[2]