Kangasalan seurakunta

Nykyään Kangasalan seurakunta on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Kangasalan seurakunta:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Kangasalan seurakunta:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Kangasalan seurakunta:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Kangasalan seurakunta

tunnus

sijainti

Kangasalan kirkko
Kangasalan kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Tampereen hiippakunta
Rovastikunta Kangasalan rovastikunta
Pääkirkko Kangasalan kirkko
Jäsenmäärä 23 168[1] (heinäkuu 2024)
– Osuus asukkaista n. 68,6 %[2]
Kirkollisvero 1,35 %
Kirkkoherra Markku Viitala
Sivusto

Kangasalan seurakunta on seurakunta Pirkanmaalla, Kangasalan kaupungissa. Seurakunta kuuluu Tampereen hiippakunnassa Kangasalan rovastikuntaan. Kirkkoherrana toimii Markku Viitala[3].

Vuoden 2024 heinäkuussa seurakunnalla oli 23 168 jäsentä[1], mikä vastasi noin 68,6 prosenttia Kangasalan kaupungin väestöstä[2]. 2000-luvulla jäsenluku kasvoi vuoteen 2009 saakka, jolloin jäseniä oli 24 474, minkä jälkeen jäsenistö on pienentynyt lähes joka vuosi.[4]

Kangasala on keskiajalla kuulunut Pirkkalan seurakuntaan, mutta se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1366. Siitä on myöhemmin erotettu Kuhmalahden seurakunta.[5]

Kirkkoherrat

 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Tämän osion lähteet saattaa olla artikkelissa Kangasalan kirkko osiossa lähteet

Ensimmäinen, Liuksialan kirkko –1766

  • Magister Rotcherus
  • Olavi Finke
  • Sigfrid
  • Henrik
  • Laurentinus Henrikinpoika
  • Olavi Olavinpoika Björn
  • Georgius Henrikinpoika
  • Johannes Henrikinpoika Agricola
  • Carolus Henrikinpoika Agricola
  • Andreas Judas
  • Henricus Georginpoika
  • Henricus Arvidinpoika

Toinen, Herttualan kirkko 1645–1800

  • Josefus Matinpoika Melartopaeus
  • Magister Johannes Arvidinpoika Frisius
  • Johannes Thuronius
  • Abraham Johanneksenpoika Thuronius
  • Elias Enckell
  • Martinus Arvidinpoika Florinus
  • Petrus Wijdbom
  • Gustaf Allenius

Kolmas, nykyinen kirkko (Prinssi Kustaan Kirkko) 1767–

  • Johan Tennberg (1786–1809)
  • Abraham Liljenstrand (1810–1835)
  • Edward Bergenheim (1840–1850)
  • Henrik Tallqvist (1851–1854)
  • Esaias Wegelius (1855–1875)
  • Johan Adolf Colérus (1878–1889)
  • Frans Frithiof Wallenius (1890–1909)
  • Usko Äänis Ilmi Tuhkanen (1910–1941)
  • Johannes (Hannes) Samuli Heribert Pihlamaa (1943–1961)
  • Tuomas Eemil Ponsimaa (1961–1964)
  • Mauri Eenok Malkavaara (1965–1972)
  • Pentti Kaarlo Olavi Hytönen (1973–1992)
  • Heikki Julius Olavi Nurmiranta ”Inssi” (1992–2003)
  • Seppo Jarva (2003–2024)
  • Markku Viitala (2024– )

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 7.9.2024.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 7.9.2024.
  3. ↑ Kangasalan seurakunta: Kirkkoherranvirasto ja Taloustoimisto Kangasalan seurakunta. Viitattu 31.3.2025.
  4. ↑ Jäsentilasto 1999-2023 kirkontilastot.fi. Viitattu 7.9.2024.
  5. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Kangasala”, Historian suursanakirja, s. 209. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2