Tässä artikkelissa käsittelemme jännittävää Pälkäneen seurakunta-aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Alkuperäistään nykypäivään Pälkäneen seurakunta on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, minkä ansiosta olemme saaneet syvemmän ymmärryksen sen ominaispiirteistä ja seurauksista yhteiskuntaan. Näillä linjoilla tutkimme Pälkäneen seurakunta:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksista sosiaaliseen ja kulttuuriseen. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, joita Pälkäneen seurakunta:stä on ilmaistu, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kiistanalaisesta aiheesta.
Pälkäneen seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Pälkäneen kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Tampereen hiippakunta |
Rovastikunta | Kangasalan rovastikunta |
Pääkirkko | Pälkäneen kirkko |
Jäsenmäärä | 4 720[1] (2022) |
– Osuus asukkaista | 74,3 %[2] |
Kirkollisvero | 1,80 % |
Kirkkoherra | Jari Kemppainen |
Sivusto |
Pälkäneen seurakunta on seurakunta Pirkanmaalla, Pälkäneen kunnassa. Seurakunta kuuluu Tampereen hiippakunnassa Kangasalan rovastikuntaan. Kirkkoherrana toimii Jari Kemppainen[3]. Jäseniä seurakunnassa vuonna 2017 oli 5 184 [4]. Kirkkoonkuulumisprosentti Pälkäneellä oli 78,9 %.
Pälkäne on ollut itsenäinen seurakunta vuodesta 1445 lähtien. Sitä ennen se oli Kangasalan seurakuntaan kuulunut kappeliseurakunta.[5]
Pälkäneen seurakuntaan kuuluu Luopioisten kappeliseurakunta, joka muodostettiin vuonna 2007, kun Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen myötä myös seurakunnat yhdistyivät. [6]