Tässä artikkelissa tutkimme Kantatie 98:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Analysoimme kuinka Kantatie 98 on ollut ratkaisevassa roolissa nykyisten trendien kehityksessä ja miten sen vaikutus on tunkeutunut eri alueille populaarikulttuurista politiikkaan. Lisäksi tarkastelemme lähemmin Kantatie 98:n perintöä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme havaita ympärillämme olevaa maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kantatie 98:n merkitystä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa.
|
||
Kantatie 98 | ||
---|---|---|
Tullitie | ||
![]() |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | kantatie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 0,4 km | |
Alkupiste | valtatie 21, Aavasaksa | |
Päätepiste | Valtakunnanraja (0,4 km) | |
Päällyste | asfaltti tai vastaava | |
Kaistaluku | 2 | |
Huomautuksia | Suomen lyhin päätie |
Kantatie 98 on Suomen lyhin kantatie, pituudeltaan vain noin 400 metriä.[1] Tie kulkee Ylitornion kunnan Aavasaksan kylässä valtatieltä 21 (E8) Tornionjoen ylittävälle Aavasaksan sillalle, jossa se päättyy Suomen ja Ruotsin rajaan. Ruotsin puolella tie jatkuu nimellä riksväg 98 Ylitornion (ruots. Övertorneå) Matarengistä Ylikainuun (ruots. Överkalix) Tallvikiin. Tienumeroinnin tarkoitus lieneekin saada tielle yhtenäinen viitoitus Suomen ja Ruotsin puolella.
Aavasaksan ja Matarengin välinen Torniojoen ylittävä silta valmistui vuonna 1965. Suomen puolelta rajalle johtava tie oli tuolloin seututie 930. Ruotsin puolella vastaavan tien numero oli 401. Vuonna 2000 Ruotsissa uusittiin teiden numerointia ja rajalle johtavan tien numeroksi tuli 98. Tämän jälkeen myös Suomen puolella oleva tie on saanut saman numeron, ja koska numerot 40–99 on Suomessa varattu kantateille, myös luokittelu muuttui.
Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | |
![]() |
|||||
![]() |
![]() ![]() ![]() |
Rovaniemi ; ![]() Tornio Kilpisjärvi |
|||
![]() |
Aavasaksan silta | Tornionjoki | |||
![]() |
Aavasaksan rajanylityspaikka | Ruotsin valtatie 98 | ![]() |