Seuraava artikkeli käsittelee Karl Hjalmar Rosenbröijer-aihetta, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion viime vuosina. Yhteiskunnan edetessä ja uusien haasteiden edessä Karl Hjalmar Rosenbröijer on tullut kiinnostavaksi ja keskusteluksi, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tästä syystä on aiheellista tutkia tätä aihetta perusteellisesti ymmärtääkseen sen tärkeyden, vaikutuksen ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset. Tämän artikkelin aikana tarkastellaan erilaisia Karl Hjalmar Rosenbröijer:een liittyviä näkökohtia, joiden tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, joka herättää pohdintaa ja keskustelua.
Karl (Carl) Hjalmar Rosenbröijer (22. kesäkuuta 1847 Pyhäjärvi Vpl – 7. heinäkuuta 1916 Kangasala) oli suomalainen upseeri ja virka- ja valtiopäivämies.[1][2]
Rosenbröijerin vanhemmat olivat Carl Johan Rosenbröijer ja Rosalie Aqvilina Wilhelms ja puoliso Sarah Jane Barritt.[1] Rosenbröijer kävi Jyväskylän lyseota ja Helsingin junkkarikoulun ja palveli sitten Venäjän keisarillisessa armeijassa. Luutnantiksi hän yleni 1873 ja osallistui Turkin sotaan 1877–1878. Hän erosi sotapalveluksesta alikapteenina viimeksi mainittuna vuonna ja siirtyi valtionrautateiden palvelukseen Shuvalovon aseman asemapäälliköksi. Hän toimi asemapäällikkönä myös Raivolassa, Pietarissa ja 1891 Helsingissä, mutta siirtyi 1892 liikennetarkastajaksi Vaasan ratajaksoon. Tässä tehtävässä hän oli vuoteen 1915 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Rosenbröijer oli saanut jo edellisenä vuonna mitalin 40-vuotisesta palveluksesta rautateillä.[2]
Rosenbröijer oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1899, 1904–1905 ja 1905–1906.[3][4][5]
Jääkärieverstiluutnantti John Rosenbröijer oli Karl Hjalmar Rosenbröijerin poika.[6]