Karl Löfström on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta viime vuosina, sillä sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueita. Ilmestymisestään lähtien siitä on tullut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan aihe, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja rikastuttaa sen ympärillä olevaa tietoa. Tässä artikkelissa perehdymme Karl Löfström:n eri näkökohtiin ja tutkimme sen historiaa, kehitystä ja vaikutusta nykyään. Analysoimme erilaisia näkökulmia, todisteita ja argumentteja ymmärtääksemme täysin tämän ilmiön, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa.
Karl Gunnar Mathias Löfström (22. maaliskuuta 1903 Juuka – 14. elokuuta 1984) oli suomalainen insinöörikenraalimajuri ja fotogrammetrian asiantuntija.
Löfström valmistui diplomi-insinööriksi 1925, jonka jälkeen hän kävi Kadettikoulun 1926-1927 sekä Taistelukoulun ensimmäisen insinöörimajurikurssin 1956. Hän työskenteli tykistön tarkastaja toimistossa toimistoupseerina ja ilmakuvaosaston johtajana 1928-1933. Hän kehitti karttojen laatimista ilmakuvien pohjalta tykistön tarpeisiin. Topografikoulun ilmakuvaosastoa hän johti 1934-1939. Talvi- ja jatkosodan aikaan hän toimi topografisella osastolla ilmakuvatoimiston päällikkönä. Tässä tehtävässä hän jatkoi aina vuoteen 1959 asti. Uransa päätteeksi hän toimi pääesikunnassa asesuunnittelun päällikkönä 1960-1963. Hänet ylennettiin insinöörikenraalimajuriksi vuonna 1962. Vuonna 1966 Teknillinen korkeakoulu promovoi Löfströmin tekniikan kunniatohtoriksi. Hänet on haudattu sukuhautaan Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalle.