Nykymaailmassa Karl Wilhelm Bruncrona:stä on tullut kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Karl Wilhelm Bruncrona on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Karl Wilhelm Bruncrona on asettanut itsensä tutkimisen ja analyysin arvoiseksi aiheeksi joko nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä tai historiallisen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa perehdymme Karl Wilhelm Bruncrona:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen vaikutusta ihmiselämän eri osa-alueisiin.
Karl Wilhelm Bruncrona (14. elokuuta 1852 Tenhola – 1. helmikuuta 1928 Tenhola) oli suomalainen kartanonomistaja, maanviljelysneuvos ja moninkertainen valtiopäivämies.[1]
Bruncronan vanhemmat olivat tilanomistaja, hovioikeuden notaari Evert Vilhelm Bruncrona ja Aurora Fredrika Nordenskiöld ja puoliso vuodesta 1892 Ingeborg Augusta Carlson. Jääkärieversti Kurt Bruncrona oli heidän poikansa. Karl Wilhelm Bruncrona tuli ylioppilaaksi Helsingissä, suoritti lakitieteen opintoja ja valmistui agronomiksi Mustialan maanviljelysopistosta 1878. Vuonna 1881 hän otti veljensä kuoleman jälkeen haltuunsa Tenholassa sijaitsevan Olsbölen kartanon. Hänen äitinsä asui pitkään leskenä Karsbyn kartanossa, ja hänen kuoltuaan vuonna 1909 Bruncrona otti myös Karsbyn haltuunsa. Vuosina 1891–1918 Bruncrona toimi yleisen paloapuyhtiön asiamiehenä Raaseporin kihlakunnassa, ja oli paloapuyhtiön johtokunnan jäsen vuodesta 1918. Hän toimi Tenholan kuntakokouksen puheenjohtajana 26 vuotta vuodesta 1879 lähtien ja oli Tenholan säästöpankin hallituksen jäsen vuodesta 1890. Vuodesta 1901 Bruncrona oli useita vuosia Suomen Pankin tarkastusvaliokunnan jäsen, ja myös esimerkiksi Landtmannabankenin johtokunnan jäsen. Vuonna 1877 Bruncrona oli mukana perustamassa Suomen Metsäyhdistystä. Maanviljelysneuvoksen arvon hän sai 1900.[1][2][3]
Bruncrona oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1885, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[4][5][6][7][8][9][10][11]