Seuraavassa artikkelissa puhumme Kauhavan vaakuna:stä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kauhavan vaakuna on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksellaan, henkilökohtaisella merkityksellään tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Ilmestymisestään lähtien Kauhavan vaakuna on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Kauhavan vaakuna:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen kehitystä ajan myötä. Valmistaudu astumaan Kauhavan vaakuna:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!
Kauhavan vaakunan heraldinen selitys on ”sinisessä kentässä kultainen irtonainen mantovanristi, alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa”. Mantovanristi kuvastaa urheutta, ja vaakunan neljä helaa yhdistyneitä kuntia. Vaakunan suunnitteli Reijo Helläkoski Kortesjärven vaakunan pohjalta, ja se otettiin käyttöön Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän yhdistyttyä uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. [1]
Entisen Kauhavan vaakunan heraldinen selitys on ”sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen puukko, joka on tupessa kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa”. Puukko symboloi paikkakunnan pienteollisuutta ja tulukset liittyvät nuorisoseuraliikkeen syntyvaiheisiin ja pitäjän osuuteen siinä. Vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1952. Kaupungin lakkautuessa vaakuna jäi vuonna 2009 kotiseutuvaakunaksi, jonka käyttöoikeuksia hallinnoi Kauhava-Seura.
Lakkautettujen kuntien vaakunat