Nykymaailmassa Kaukotaittoisuus:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Kaukotaittoisuus on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko sen historiallisen merkityksen, vaikutuksensa nykyiseen yhteiskuntaan tai tulevaisuuden kannalta. Vuosien varrella se on herättänyt keskustelua, aiheuttanut muutoksia ja synnyttänyt loputonta tutkimusta ja tutkimuksia eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Kaukotaittoisuus:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja koko yhteiskuntaan.
Kaukotaittoisuus | |
---|---|
![]() Ylhäällä kuva valon taittumisesta kaukotaitteisessa silmässä ja alhaalla kuva kaukotaitteisuuden korjaavan linssin läpi kulkevasta valosta. |
|
Luokitus | |
ICD-10 | H52.0 |
ICD-9 | 367.0 |
MedlinePlus | 001020 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Kaukotaittoisuus eli kaukonäköisyys eli hyperopia on taittovika, jossa silmämunaan tuleva kuva taittuu verkkokalvon taakse eikä verkkokalvolle, kuten terveessä silmässä.[1] Kaukotaitteisuudesta kärsivät näkevät lähelle huonosti mutta kauas hyvin.[2] Tällöin silmämuna on hieman litistynyt, eli mykiön ja verkkokalvon välimatka on liian pieni. Taipumus kaukonäköisyyteen on usein geneettinen erityisesti merkittävästä kaukotaittoisuudesta kärsivillä.[3] Lähinäkö heikkenee myös ikääntymisen myötä 40-45-vuoden iästä alkaen, ja tästä ilmiöstä käytetään nimitystä ikänäkö.
Kaukotaittoisuutta voidaan korjata kuperilla linsseillä eli käyttämällä pluslaseja, piilolinssien avulla tai kaukonäköleikkauksella. Oikea menetelmä riippuu silmän rakenteesta, taittovian suuruudesta ja omista mieltymyksistä.[1]
Lähipisteellä (eng. near point) tarkoitetaan lähintä etäisyyttä johon silmä näkee tarkasti.[4] Se voidaan mitata esimerkiksi sulkemalla toinen silmä ja tuomalla sormi niin lähelle avonaista silmää ettei silmä ei enää pysty tarkentamaan lähemmäksi ja kuva muuttuu sumeaksi. Etäisyys kohdasta, josta sumentuminen alkaa, mitataan ja saadaan lähipiste. Sama mittaus voidaan tehdä toiselle silmälle.
Lähipiste vaihtelee henkilöstä toiseen, mutta myös saman henkilön silmästä toiseen. Joillain se voi olla jopa vain 10 cm. Nuorilla aikuisilla se on keskimäärin noin 25 cm. Noin 40-vuotiailla lähipiste alkaa kasvaa ja 60-vuotiaana se voi olla jopa 2 metriä.[4]
Ohuen linssin yhtälöä (katso Gaussin kuvauslaki) ja lähipistettä käyttämällä saadaan kaukonäköisyyden korjaavalle linssille taittovoimakkuus dioptereina (käänteismetreinä) seuraavanlaisella kaavalla[4]
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Laskimella kokeilemalla kyseisellä kaavalla tarkka tulos on aina alle +4 dioptriaa. Suurimmat tuloksetkin ovat +3,9999... dioptriaa. Miten selitetään voimakkaammat, kuten +7 dioptrian linssit? |
Kaukonäköisen silmien lähipiste on 1,5 m. Minkä taittovoiman linssit korjaavat kaukonäön?
3,3 diopterin (D) kuperat linssit, eli 3,3 pluslasit korjaavat kaukonäön.