Keijo Komppa
Tämän päivän artikkelissa perehdymme Keijo Komppa:een, aiheeseen, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Keskitymme Keijo Komppa:een, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Keijo Komppa on ollut jatkuvan keskustelun ja analyysin kohteena ensimmäisestä esiintymisestään tämän päivän merkitykseen, ja tässä artikkelissa pyrimme valaisemaan sen monia puolia. Näillä sivuilla perehdymme sen merkityksiin, seurauksiin ja mahdollisiin haasteisiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Keijo Komppa:stä. Joten jos olet kiinnostunut oppimaan lisää tästä aiheesta, liity meihin tälle löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Keijo Kalervo Emil Komppa (10. huhtikuuta 1928 Helsinki – 22. kesäkuuta 2009 Helsinki)[1][2] oli suomalainen näyttelijä. Hän esiintyi televisiosarjassa Sodan ja rauhan miehet J. K. Paasikivenä sekä televisiosarjassa Naapurilähiö. Hän toimi Suomen Kansallisteatterissa 1982–1995 ja sitä ennen monissa muissa teattereissa.
Komppa valmistui Teatterikoulun korkeakouluosastolta 1967 suoritettuaan ohjaaja-dramaturgitutkinnon.
Komppa esiintyi jo 1930-luvulla lapsinäyttelijänä, mutta varsinaisesti ura alkoi Helsingin teiniteatterista 1940-luvun lopulla ja Ylioppilasteatterista, jonka johtaja hän oli 1952–1954. 1950-luvulta alkaen hän näytteli elokuvissa ja toimi radioteatterissa ohjaajana ja näyttelijänä, elokuvassa, sittemmin televisiossa ja teki pitkän uransa aikana myös valistusfilmejä ja lyhytelokuvia. Hän lainasi äänensä useihin piirroselokuviin ja esiintyi Knalli ja sateenvarjo -radiokuunnelmissa. 1980-luvun alkupuolella hän ohjasi MTV:lle perhesarjaa Tavataan Karppisilla.
Komppa sai Pro Finlandia -mitalin 1991 ja teatterineuvoksen arvonimen 1997[3]. Hänelle myönnettiin ylimääräinen taiteilijaeläke.
Filmografia
- Varsovan laulu (1953)
- Se alkoi sateessa (1953)
- Olemme kaikki syyllisiä (1954)
- Villi Pohjola (1955)
- Lähellä syntiä (1955)
- Sankarialokas (1955)
- Tyttö lähtee kasarmiin (1956)
- Vihdoinkin hääyö... (1957)
- Vääpelin kauhu (1957)
- Kolmas laukaus (1959)
- Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959)
- Skandaali tyttökoulussa (1960)
- Opettajatar seikkailee (1960)
- Nina ja Erik (1960)
- Molskis, sanoi Eemeli, molskis! (1960)
- Kaks’ tavallista Lahtista (1960)
- Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
- Toivelauluja (1961)
- Minkkiturkki (1961)
- Miljoonavaillinki (1961)
- Me (1961)
- Kertokaa se hänelle... (1961)
- Vaarallista vapautta (1962)
- Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962)
- Kielletty kirja (1965)
- Pariisilaissolmio (1965, tv)
- Ylilääkäri (1966, tv)
- Johan nyt on markkinat! (1966)
- Äl’ yli päästä perhanaa (1968)
- Kunnon sotamies Svejkin seikkailuja (1968, televisiosarja)
- Täällä Pohjantähden alla (1968)
- Vodkaa, komisario Palmu (1969)
- Naapurilähiö (1969, tv)
- Vinski ja Vinsentti (1970, tv)
- Pilvilinna (1970)
- Luottamus (1976)
- Sodan ja rauhan miehet (1978, televisiosarja)
- Knalli ja sateenvarjo (1979–1997)
- Akaton mies (1983)
- Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988)
- Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990)
- Kadunlakaisijat (1991)
- Mitä minä tekisin? (1993)
- Tuomitut (1995)
- Isältä pojalle (1996)
- Nortia (1996, televisiosarja)
- Paluu naapurilähiöön (1997, televisiosarja)
Äänirooleja
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
- Keijo Komppa Elonetissä.
- YLE Elävä arkisto: Keijo Komppa 1928-2009
- Helsingin Sanomat 8.4.2008 s. C5 Syntymäpäivähaastattelu
Viitteet
- ↑ Kuka kukin on 2003, Otava 2002
- ↑ Teatterineuvos Keijo Komppa on kuollut Helsingin Sanomat. 23.6.2009. Viitattu 24.6.2009.
- ↑ Arvonimet. Helsingin Sanomat, 5.12.1997, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
