Nykymaailmassa Keilakotilot:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe yhteiskunnan eri sektoreille. Ajan myötä Keilakotilot:n merkitys on kasvanut ja sillä on merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisesta ammatilliseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen. Kiinnostus Keilakotilot:tä kohtaan on lisääntynyt, mikä herättää monipuolisen ja monipuolisen yleisön kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Tämän kasvavan huomion vuoksi on tarpeen syventyä Keilakotilot-aiheeseen ja tutkia sitä ympäröiviä eri näkökulmia ja ulottuvuuksia.
Keilakotilot | |
---|---|
![]() Karttakotilo (Conus geographus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
Luokka: | Kotilot Gastropoda |
Alaluokka: | Orthogastropoda |
Ylälahko: | Caenogastropoda |
Lahko: | Sorbeoconcha |
Alalahko: | Hypsogastropoda |
Yläheimo: | Conoidea |
Heimo: |
Keilakotilot Conidae Linné, 1758 |
Katso myös | |
Keilakotilot (Conidae) ovat trooppisten ja subtrooppisten merten koralliriutoilla elävä kotiloiden heimo. Yksin heimon laajimmasta suvusta Conus tunnetaan noin 500 lajia.
Keilakotilot ovat saalistavia petoja, jotka ovat myös tunnettuja myrkyllisyydestään. Keilakotiloilla on kärsä, joka muodostuu nielun laajentumasta, jonka kotilo voi työntää ulos ja vetää sisään ja jolla se etsii saalistaan. Kotilon erittämä hermomyrkky valuu uhriin nielun raastinkielessä olevasta ontosta harppuunamaisesta kitiinihampaasta, jonka eläin sinkoaa saaliiseensa. Kotilo nielee saaliinsa yleensä kokonaisena. Jotkut lajit saalistavat varsin suurikokoisia kaloja ja niiden pistot ovat tappaneet ihmisiäkin. Näitä lajeja ovat karttakotilo (Conus geographus) sekä Conus textilis ja Conus tulipa.[1]
Keilakotiloiden kartiomaiset kuoret ovat usein erittäin koristeellisia, ja ne ovat vuosisatoja olleet suosittu keräilykohde kotiloharrastajien keskuudessa.