Keittiömestari
Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Keittiömestari, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Keittiömestari on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Vuosien varrella Keittiömestari on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on osaltaan rikastanut tietoa tästä aiheesta. Tavoitteena on syventää Keittiömestari:n ymmärrystä, tarkastellaan erilaisia näkökohtia, joiden avulla voimme ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Kattavalla ja yksityiskohtaisella lähestymistavalla esitellään erilaisia näkökulmia ja pohdintoja, jotka rikastavat osaltaan Keittiömestari:n ympärillä käytävää keskustelua.
Keittiömestari on ravintolakeittiön tai muun suurkeittiön esimiehen ammattinimike.[1] Aikoinaan nimikettä saivat käyttää vain ravintolakeittiön toiminnasta vastaavat henkilöt. Ruokapalvelutoimintojen monipuolistuessa nimikkeen käyttö on yleistynyt ravintola- ja catering-aloilla erittäin paljon. Titteli itsessään viittaa käsityöläisyyden aikakauteen ja vanhaan mestari-oppipoika -järjestelmään. Mestarin arvonimen saavuttaneet henkilöt olivat tuolloin alansa huippuammattilaisia. Heidän tehtävänään oli johtaa työtä ja siirtää tietotaitoaan alaisille eli kisälleille. Ammattikunta eli kilta valvoi käytännön työssä tapahtuvaa koulutusta.
Keittiömestarin lähin esimies voi olla esimerkiksi ravintolapäällikkö tai suuremmissa yksiköissä erillinen keittiöpäällikkö. Keittiöpäällikkö on yleensä keittiömestari, jolla on tulosvastuu oman yksikkönsä toiminnasta. Keittiöpäällikön alaisena voi työskennellä useita eritasoisia keittiömestareita, kokkeja ja muuta keittiön henkilökuntaa. Työnkuva on laajentunut vuosien saatossa erittäin paljon. Kädentaitojen ja esimiestaitojen rinnalle on noussut tarve hallita haastavia liikkeenjohdollisia asioita.
Nykyisin ravintolakeittiön esimiehen tehtäviä hoitavalla henkilöllä voi olla esimerkiksi ruoanvalmistukseen suuntautuneen restonomin (amk) tutkinto tai vanhamuotoinen opistoasteen esimiestutkinto.[2] Keittiöesimiehenä toimivat henkilöt voivat suorittaa myös kansainvälisen keittiömestaritutkinnon. Tutkinnon tarkoituksena on todentaa yhdenvertaisesti keittiömestareiden osaaminen kansainvälisellä tasolla. CEC (Certified Executive Chef) ja CMC (Certified Master Chef) tutkintoihin valmentavaa koulutusta tarjottiin esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa syksyllä 2008 käynnistyneessä koulutusohjelmassa (restonomi, (AMK)). Keittiömestareiden etujärjestönä Suomessa toimii vuonna 1950 perustettu Suomen Keittiömestarit ry.
Kuuluisia keittiömestareita ovat muiden muassa Auguste Escoffier, Paul Bocuse, Gordon Ramsay ja Thomas Keller sekä suomalaisista Eero Mäkelä, Martti Lehtinen, Jaakko Kolmonen, Keijo Olander ja Hans Välimäki.
Lähteet
- ↑ Kokin jatkokoulutus studentum.fi. Viitattu 7.12.2017.
- ↑ Ruokatuotannon johtamisen koulutus - restonomi - päivätoteutus studentum.fi. Viitattu 7.12.2017.
- Mestarit-lehti: Master Chef - Kansainväliseksi keittiömestariksi valmentava ohjelma. Mestarit - Lehti Mestareille ja Oppipojille, 2008, 3. vsk, nro 2, s. 14–15. MediaChefs Oy. Suomi
- J. Nuutila: Keittiömestari vai mestari keittiössä. Mestarit - Lehti Mestareille ja Oppipojille, 2007, 2. vsk, nro 1, s. 20–24. MediaChefs Oy. Suomi
- J. Tiainen: Mestarit - Matkansa alussa (pakina). Mestarit - Lehti Mestareille ja Oppipojille, 2006, 1. vsk, nro 1. MediaChefs Oy. Suomi
Aiheesta muualla
