Tämä artikkeli käsittelee aihetta Keltaniska-amatsoni, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Keltaniska-amatsoni on ollut keskustelun, analyysin ja keskustelun kohteena eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä mielessä on välttämätöntä tutkia täysin Keltaniska-amatsoni:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja toimia, jotka voisivat lieventää sen vaikutusta. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan Keltaniska-amatsoni:een liittyviä eri näkökohtia, mikä tarjoaa kattavan ja kriittisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja nykyistä kontekstia.
Keltaniska-amatsoni | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
Suku: | Amatsonit Amazona |
Laji: | auropalliata |
Kaksiosainen nimi | |
Amazona auropalliata |
|
Katso myös | |
|
Keltaniska-amatsoni (Amazona auropalliata) on keskiamerikkalainen papukaijalaji, jonka elinympäristö käsittää alueen Meksikosta Costa Ricaan. Sen holotyypin kuvaili René-Primevère Lesson 1842.[2]
Joidenkin lähteiden mukaan keltaniska-amatsoni ei ole oma lajinsa, vaan keltaniska-amatsoni alalajeineen ovat amazonianamatsonin alalajeja. Amazonianamatsonin (ent. keltaotsa-amatsoni), keltapääamatsonin sekä keltaniska-amatsonin lajirajat on vedetty monesti uusiksi ja epävarmuus oikeista lajirajoista on jatkuvaa.