Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota)
Nykymaailmassa Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota):stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota) on asettanut itsensä jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheeksi joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, akateemisen alan merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota) on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimusten ja analyysien kohteena, ja he ovat yrittäneet tulkita sen monia puolia ja ymmärtää sen merkitystä ihmiskunnan kehitykselle. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia, joista Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota):tä voidaan lähestyä, ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa.
Kenttätykistörykmentti 3 (KTR 3 tai KTR3) oli Suomen armeijan tykistöyksikkö, joka perustettiin jatkosodan alkaessa. Se liitettiin osaksi 5. divisioonaa.
Perustaminen ja keskittäminen
Suomen armeijan liikekannallepano alkoi yleisinä harjoituksina 17. kesäkuuta 1941. Rykmentti perustettiin osin palveluksessa olevista varusmiehistä ja pääosin Hämeestä palvelukseen kutsutuista reserviläisistä. Rykmenttiin kuuluivat:
- Esikunta ja Esikuntapatteri
- I Patteristo (I/KTR 3) koottiin Hämeenlinnan seudun reserviläisistä. Patteriston ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin majuri Jarl von Konow
- II Patteristo (II/KTR 3) perustettiin välirauhan aikaisen 2. prikaatin patteristosta (Psto/2. Pr.) sodanajan vahvuuteen täydentämällä. Komentajaksi määrättiin everstiluutnantti Hermes Linnapuomi
- III Patteristo (III/KTR 3) koottiin Forssan seudulta ja sen ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Tapio Yrjö-Koskinen
- patteriston esikunta koottiin Forssassa Linikkalan yhteiskoululla ja sijoitettiin Kuhalan kansakoululle
- 7. patteri koottiin myös Linikkalan yhteiskoululla ja sijoitettiin Uudenkylän kansakoululle
- 8. patteri koostui pääosin Taipalsaaren Sarviniemen varuskunnassa olevista varusmiehistä
- 9. patteri koottiin Linikkalan yhteiskoululla ja sijoitettiin Hakalan kartanoon.
.
Forssassa perustetut joukot marssitettiin Matkun asemalle, mistä lähti juna 20. kesäkuuta Valkealaan. Joukot purettiin Kirjokiven asemalla, jonne ne saapuivat 22. kesäkuuta. Patteristo ilman 8. patteria lähti edelleen Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Joensuun kautta Hammaslahteen, jonne saavuttiin 1. heinäkuuta. Sarviniemessä olevalle 8. patterille oli 13. kesäkuuta alkanut marssiharjoitus, joka päättyi Luumäen asemalle. Patteri jatkoi junalla Hammaslahteen, missä se liittyi patteristoonsa. Patteristo lähti marssien Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran Öllölän kautta Korpiselkään lähemmäs raja-aluetta.[1]
Keskittäminen ja sodan alun tehtävä
Rykmentin II patteristo alistettiin 19. kesäkuuta 1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston 76 K 02 ja 122 H 10 -tykit sekä henkilökohtaiset aseet. Patteristo siirtyi 27.7. asemiin Rautjärven Miettilään tukemaan 18. divisioonaan kuuluvaa Jalkaväkirykmentti 27:ää 31. heinäkuuta aloittamaa hyökkäystä. Hyökkäys johti Ilmeen kylän valtaamiseen 4. elokuuta.[2]
Loppuosa rykmentistä määrättiin 5. divisioonan tykistöksi ja kuljetettiin 29. kesäkuuta 1941 Tohmajärvelle. II patteristo jäi suorittamaan suojajoukkotehtäväänsä.[2]
Komentajat
Rykmentin komentajina olivat[3]:
- everstiluutnantti Kaarlo Somerto 20. kesäkuuta 1941 - 27. syyskuuta 1942
- eversti Erik Hülphers 27. syyskuuta 1942 - 20. marraskuuta 1944
Lähteet
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
- Paulaharju - Sinerma - Koskimaa: Suomen kenttätykistön historia, osa II. Suomen Kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0
- Hiissa Kalle (toim): II/KTR 3:n vaiheet 1941-44. Hämeenlinna: omakustanne, 1969.
- Toimituskunta: III/KTR 3 - Forssan patteristo-YK:n patteristo. Määritä julkaisija!
- Yrjölä A: Vanajan patteriston Hämeenlinnan patterin hyökkäysvaiheet v. 1941. Määritä julkaisija!