Nykymaailmassa Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota):stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota) on asettanut itsensä jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheeksi joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, akateemisen alan merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota) on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimusten ja analyysien kohteena, ja he ovat yrittäneet tulkita sen monia puolia ja ymmärtää sen merkitystä ihmiskunnan kehitykselle. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia, joista Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota):tä voidaan lähestyä, ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa.
Kenttätykistörykmentti 3 (KTR 3 tai KTR3) oli Suomen armeijan tykistöyksikkö, joka perustettiin jatkosodan alkaessa. Se liitettiin osaksi 5. divisioonaa.
Suomen armeijan liikekannallepano alkoi yleisinä harjoituksina 17. kesäkuuta 1941. Rykmentti perustettiin osin palveluksessa olevista varusmiehistä ja pääosin Hämeestä palvelukseen kutsutuista reserviläisistä. Rykmenttiin kuuluivat:
.
Forssassa perustetut joukot marssitettiin Matkun asemalle, mistä lähti juna 20. kesäkuuta Valkealaan. Joukot purettiin Kirjokiven asemalla, jonne ne saapuivat 22. kesäkuuta. Patteristo ilman 8. patteria lähti edelleen Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Joensuun kautta Hammaslahteen, jonne saavuttiin 1. heinäkuuta. Sarviniemessä olevalle 8. patterille oli 13. kesäkuuta alkanut marssiharjoitus, joka päättyi Luumäen asemalle. Patteri jatkoi junalla Hammaslahteen, missä se liittyi patteristoonsa. Patteristo lähti marssien Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran Öllölän kautta Korpiselkään lähemmäs raja-aluetta.[1]
Rykmentin II patteristo alistettiin 19. kesäkuuta 1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston 76 K 02 ja 122 H 10 -tykit sekä henkilökohtaiset aseet. Patteristo siirtyi 27.7. asemiin Rautjärven Miettilään tukemaan 18. divisioonaan kuuluvaa Jalkaväkirykmentti 27:ää 31. heinäkuuta aloittamaa hyökkäystä. Hyökkäys johti Ilmeen kylän valtaamiseen 4. elokuuta.[2]
Loppuosa rykmentistä määrättiin 5. divisioonan tykistöksi ja kuljetettiin 29. kesäkuuta 1941 Tohmajärvelle. II patteristo jäi suorittamaan suojajoukkotehtäväänsä.[2]
Rykmentin komentajina olivat[3]: