Nykyään Kerttu Hemmi on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien Kerttu Hemmi on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja muutoksia eri alueilla. Kerttu Hemmi:n vaikutus on läsnä kulttuurissa, taloudessa, tekniikassa, politiikassa ja monilla muilla aloilla, joten se kiinnostaa monia ihmisiä. Tässä artikkelissa tutkimme Kerttu Hemmi:een liittyviä eri näkökohtia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi keskustelemme mahdollisista tulevaisuuden vaikutuksista, joita Kerttu Hemmi:llä voi olla jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme.
Kerttu Maria Hemmi (o. s. Suorsa, 30. lokakuuta 1919 Säräisniemi, Vaala – 25. heinäkuuta 1983 Oulu) oli suomalainen terveydenhuoltoneuvos ja kansanedustaja. Hemmi teki Oulun seudulla pitkän uran terveydenhoitajana. Hän oli Liberaalisen Kansanpuolueen kansanedustajana 1970–1979.
Kerttu Hemmi syntyi maanviljelijäperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Nestori Suorsa ja Matilda Kalaoja. Sairaanhoitajaksi Hemmi valmistui vuonna 1943 ja terveyssisareksi 1953. Hän meni naimisiin Johannes Hemmin kanssa 1943. Työura alkoi Oulun lääninsairaalassa ja jatkui Muhoksen kunnan terveyssisarena. Tässä toimessa hän oli myöhemmin Oulujoella ja Oulussa aina vuoteen 1979. Terveydenhuoltoneuvoksen arvon Hemmi sai 1978.
Hemmillä oli kansanedustajuuden lisäksi lukuisia luottamustoimia. Hän oli Oulun kaupunginvaltuutettu ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan liittohallituksen jäsen. Valtakunnallisesti hän toimi muun muassa Kehitysaluerahaston hallintoneuvostossa, Suomen terveydenhoitajaliiton puheenjohtajana ja puolueensa puoluehallituksen jäsenenä. Hemmi kuului myös Suomi–DDR-Seuran johtokuntaan.