Tässä artikkelissa perehdymme Keskinen kehitysalue:n kiehtovaan maailmaan ja sen vaikutuksiin tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Keskinen kehitysalue on ollut tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen harrastajien tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Keskinen kehitysalue:n vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin sekä sen roolia kulttuurimme, arvojemme ja uskomuksemme muokkaamisessa. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla tutkimme Keskinen kehitysalue:n monia puolia ja valotamme sen merkitystä ja merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa.
Keskinen kehitysalue मध्यमाञ्चल विकास क्षेत्र, Madhyamanchal |
|
---|---|
![]() Keskisen kehitysalueen sijainti Nepalissa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Nepalin vyöhykkeet | Bagmati, Janakpur, Narayani, |
Nepalin piirikunnat | 19 piirikuntaa |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Kathmandu |
Pinta-ala | 27 410 km² |
Väkiluku (2011) | 9 656 985 |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | NP-1 |
Keskinen kehitysalue (nepaliksi मध्यमाञ्चल विकास क्षेत्र, Madhyamanchal) on yksi Nepalin viidestä kehitysalueesta.[1][2] Se rajautuu pohjoisessa Kiinan Tiibetin autonomiseen alueeseen. Idässä naapurina on Nepalin Itäinen kehitysalue, etelässä Intian Biharin osavaltio ja lännessä Nepalin Läntinen kehitysalue.
Keskisen kehitysalueen pinta-ala on 27 410 neliökilometriä ja väkiluku 9,66 miljoonaa ihmistä (2011).[1] Alueen hallinnollinen keskus on Kathmandu.
Kehitysalue jakautuu paikallishallintoa varten 19 piirikuntaan, jotka voidaan luonnonolojensa perusteella ryhmitellä kolmeen ekologiseen vyöhykkeeseen (etelästä pohjoiseen):[1][2]
Aluehallintoa varten Keskisen kehitysalueen piirikunnat voidaan ryhmitellä kolmeen vyöhykkeeseen: