Nykymaailmassa Ketonit:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Tekniikan ja tiedonsaannin kehittyessä Ketonit:stä on tullut yhä enemmän läsnä oleva aihe elämässämme. Ketonit:n ymmärtämisen ja analysoinnin merkitys piilee sen vaikutuksissa yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja terveyteen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Ketonit:een, jotta voimme ymmärtää täysin sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Ketonit ovat orgaaninen yhdisteryhmä, jonka funktionaalinen- eli toiminnallinen ryhmä on karbonyyliryhmä C=O, jota voidaan kutsua myös ketoryhmäksi.[1] Ketoneissa karbonyyliryhmä on aina hiiliketjun keskellä, eli hiiliatomeja (C) on ketjussa vähintään kolme. Jos kaksoissidoksella hiileen liittynyt happi olisi hiiliketjun reunassa, kyseessä olisi aldehydi.
Ketonin nimi muodostetaan IUPAC:n sääntöjen mukaan vastaavan hiilivedyn nimestä korvaamalla -aani-pääte -anoni-päätteellä, esimerkiksi propaani - propanoni ja butaani - butanoni. Hiilien numeroiminen aloitetaan siitä päästä, joka on lähinnä karbonyyliryhmää eli siten että karbonyylihiili saa pienimmän mahdollisen numeron.[1]
Ketoneita valmistetaan sekundäärisiä alkoholeja hapettamalla.
R–CHOH–R + O R–CO–R
Karbonyyliryhmä on sp²-hybridisoitunut, geometrialtaan tasokolmio ja siksi melko vapaa paikka hyökkäykselle. Toisaalta elektronegatiivinen happiatomi polarisoi karbonyyliryhmää. (Elektronegatiivisempi happi (O) vetää sidoselektroneja puoleensa. Happi saa negatiivisen osittaisvarauksen ja positiiviseksi jäänyt hiili on siten elektrofiilinen. Näistä syistä ketonit reagoivat nukleofiilien kanssa.
Pelkistämällä ketoneja tuotteena saadaan sekundäärisiä alkoholeja. Ketonit eivät hapetu heikoissa olosuhteissa ja voimakkaan hapettimen läsnä ollessa hiiliketju katkeaa.