Kieleke

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kieleke, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Ilmestymisestään lähtien Kieleke on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Näillä sivuilla tutkitaan erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia Kieleke:een sekä sen vaikutuksiin niinkin vaihtelevilla aloilla kuin teknologia, politiikka, kulttuuri ja talous. Tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys aiheesta keskustelun rikastamiseksi ja syvempään ymmärtämiseen Kieleke:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Nurmipuntarpään (Alopecurus pratensis) vaalea, kalvomainen kieleke

Kieleke (lat. ligula) on erityisesti heinäkasveilla tavattava pienikokoinen, usein kalvomainen rakenne lehtilavan ja lehtitupen yhtymäkohdassa eli kohdassa, jossa lehti yleensä erkanee varresta. Kielekkeen koko ja ulkonäkö vaihtelevat lajeittain ja se voi olla yksi lajin tuntomerkeistä lajinmäärityksessä. Suomessa tavattavilla heinälajeilla kielekkeen koko vaihtelee yleensä noin 1–10 mm väliltä. Joillakin heinäkasveilla ei ole kielekettä lainkaan ja joillakin on kielekkeen paikalla karvarivi, kuten siniheinällä (Molinia caerulea).

Kielekerakenne löytyy myös joiltakin sanikkaisilla.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tieteen termipankki (kieleke) Tieteen termipankki. Viitattu 20.6.2017.

Aiheesta muualla