Nurmipuntarpää
Nykymaailmassa Nurmipuntarpää:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Puhummepa sitten Nurmipuntarpää:stä historiallisessa, yhteiskunnallisessa, teknologisessa tai tieteellisessä kontekstissa, sen vaikutus ja merkitys on kiistaton. Viime vuosikymmeninä kiinnostus Nurmipuntarpää:tä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä on johtanut laajempaan analysointiin ja keskusteluun sen vaikutuksista ja seurauksista. Alkuperäistään tulevaisuuteen Nurmipuntarpää on aihe, joka herättää intohimoisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä, minkä vuoksi sen tutkiminen on välttämätöntä ympäröivän maailman ymmärtämiselle. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Nurmipuntarpää:een tavoitteenaan tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä tärkeästä aiheesta.
| Nurmipuntarpää | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Puntarpäät Alopecurus |
| Laji: | pratensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Alopecurus pratensis |
|
| Katso myös | |
Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), joka tunnetaan myös nimellä alopekuuri, on tiivistähkäinen rehuna suosittu tuulipölytteinen heinäkasvi.
Ulkonäkö ja koko
Nurmipuntarpää voi kasvaa metrin korkuiseksi. Sen kukinto on tiivis tähkä, joka on hyvin samantapainen kuin timoteilla. Nurmipuntarpään tähkä on kuitenkin kärjestä suippeneva, sileäntuntuinen ja helposti hajoava, kun timoteilla se on tasapaksu, karkea ja tiivis. Lehdet ovat noin 5 mm leveät.
Levinneisyys
Nurmipuntarpää on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Sitä on alettu viljellä rehuksi ja laidunheinänä myös Australiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa nurmipuntarpää on yleinen muinaistulokaskasvi.
Käyttö
Nurmipuntarpäätä on käytetty viljelykasvina kauan. Koska sen siemen ei sovellu koneelliseen korjuuseen, muut heinät ovat syrjäyttäneet sen [1]. Myös nurmipuntarpään voimakas allergisoivuus rajoittaa sen käyttökelpoisuutta [2].
Lähteet
- ↑ Helsingin yliopisto / Kansatiede
- ↑ Nurmipuntarpää. Terveyskirjasto. 20.11.2009. Duodecim. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 17.3.2024.
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis)
- Kasviatlas 2022: Nurmipuntarpään (Alopecurus pratensis) levinneisyys Suomessa
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis)
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis)
- Valokki – Nettikasvio: Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis)
- ITIS: Alopecurus pratensis taksonomia
- United States Department of Agriculture (USDA): Alopecurus pratensis (englanniksi)
- Flora of China: Alopecurus pratensis (englanniksi)