Nykyään Kiilapyrstökotka on teema, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialla maailmassa. Kiilapyrstökotka on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja tavallisissa ihmisissä riippumatta siitä, onko sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus ihmisten elämään tai roolinsa historiassa. Tässä artikkelissa tutkimme Kiilapyrstökotka:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen eri puolia, sen vaikutuksia yhteiskunnassa ja sen merkitystä nykymaailmassa. Rikastuttavan ja yksityiskohtaisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Kiilapyrstökotka on, miksi se on tärkeä ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.
Kiilapyrstökotka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Alaheimo: | Aquilinae |
Suku: | Kotkat Aquila |
Laji: | audax |
Kaksiosainen nimi | |
Aquila audax |
|
![]() |
|
Katso myös | |
|
Kiilapyrstökotka (Aquila audax) on Australian suurin päiväpetolintu.
Kiilapyrstökotkan pituus on 85–105 cm, siipien kärkiväli jopa 230 cm. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat ja painavat keskimäärin 4,2 kg, joskus jopa yli viisi kiloa.[2] Pyrstö on tyypillisesti kiilanmuotoinen, mikä näkyy parhaiten linnun lentäessä.
Kiilapyrstökotkaa tavataan Australiassa, Tasmaniassa ja Papua-Uudessa Guineassa.[3]
Kiilapyrstökotkat ovat yksiavioisia ja solmivat ilmeisesti parisuhteen, joka kestää toisen kuolemaan asti. Pesintä tapahtuu huhtikuun ja syyskuun välillä, useimmin heinäkuussa. Kerralla munitaan yleensä kaksi munaa, joskus kolmekin. Hautominen kestää 42–45 päivää.[2]
Kiilapyrstökotkat syövät sekä haaskoja että itse metsästämäänsä ravintoa.[2]