Kilpailuvaltio
Tässä artikkelissa tutkimme Kilpailuvaltio:n vaikutusta eri yhteyksissä ja tilanteissa. Kilpailuvaltio on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja merkitykselliseksi aiheeksi sen vaikutuksesta teknologisella alalla sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Kilpailuvaltio on ollut ratkaisevassa roolissa elävämme maailman muovaamisessa, ja sen tärkeys on edelleen keskustelun ja pohdinnan kohteena useilla tiedon aloilla. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme Kilpailuvaltio:n monia puolia ja sen vaikutuksia nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kilpailuvaltio (engl. competition state) on yhteiskuntapoliittinen käsite, jolla kuvataan kansallisvaltion roolin muuttumista hyvinvointipalvelujen tuottajasta ja interventionistisesta toimijasta markkinatoimijaksi sekä valtion kilpailukyvyn tehostajaksi. Kehitystä pidetään hyvinvointivaltion luonnollisena seurauksena talouden ja politiikan globalisoitumiselle sekä niin kutsutulle kolmannelle teolliselle vallankumoukselle. Kilpailuvaltiossa rahamarkkinat ovat kansainväliset ja työllisyyspolitiikka on välillistä: työllisyyspolitiikka hoidetaan promootiolla ja koulutuksella. Yrityksiä palvelevan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemista pidetään kilpailuvaltion merkittävimpiä tehtävänä. Kilpailuvaltioon kuuluvat julkisen hallinnon rationalisointi ja managerialismi; valtion yritysten yksityistäminen ja tuottavuusmittarit.
Katso myös
Lähteet ja lisää aiheesta
- Cerny, Philipi G. (1990): The Changing Architecture of Politics – Structure, Agency, and the Future of the State. Sage Publications.
- Martikainen, Tuomo (1999): Hyvinvoinnista kilpailuun. Valtio-opin johdantokurssi. (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 20.2.2008.