Kimalaiskolibri
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kimalaiskolibri-aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Ilmestymisestään lähtien Kimalaiskolibri on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta sen vaikutuksesta eri alueilla. Kautta historian Kimalaiskolibri on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan eri osa-alueiden kehityksessä, vaikuttaen sekä yksilön että kollektiivin tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Kimalaiskolibri:n merkitystä, sen nykyistä vaikutusta ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Kimalaiskolibri:stä, tarkastelemalla eri näkökulmia ja näkökulmia ymmärtääksemme sen merkityksen nykyisessä kontekstissa.
| Kimalaiskolibri | |
|---|---|
_adult_male_in_flight.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kiitäjälinnut Apodiformes |
| Heimo: | Kolibrit Trochilidae |
| Suku: | Mellisuga |
| Laji: | helenae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mellisuga helenae |
|
| Katso myös | |
Kimalaiskolibri (Mellisuga helenae) on maailman pienin lintu. Se painaa noin 1,6 grammaa (vähemmän kuin sentin eurokolikko[2]) ja on 5,7 cm pitkä. Nimensä kimalaiskolibri on saanut pienuutensa vuoksi, sillä kokonsa takia ne usein sekoitetaan mehiläiseen tai kimalaisiin. Kimalaiskolibreja esiintyy enimmäkseen Kuubassa.
Kimalaiskolibrit pystyvät lentämään paikallaan kuten muutkin kolibrit. Kimalaiskolibrit räpyttävät siipiään 80 kertaa sekunnissa, mutta kosiskelumenojen aikana ne voivat räpytellä jopa 200 kertaa sekunnissa. Kimalaiskolibrin syke voi olla jopa 1 000 kertaa minutissa.
Kimalaiskolibrin muna painaa vain noin puoli grammaa. Sillä on kaikista linnuista vähiten höyheniä, mutta sen ruumiinlämpötila on kuitenkin linnuille tyypillinen 40 °C tai jopa asteen-pari korkeampi. Yöllä kimalaiskolibri vaipuu lyhytaikaiseen horrokseen, jolloin sen ruumiinlämpötila laskee energian säästämiseksi lähelle ympäristön lämpötilaa, jopa 19 °C:seen.
Koiraalla on punertava kaula sekä sinertävä kurkku, joka on sivuilta helmiäisvärinen. Alaosa on yleensä harmahtavan valkoinen. Naaraat ovat yleensä yläpuoleltaan sinertävän vihreitä ja alaosaltaan vaaleita tai harmahtavia.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Mellisuga helenae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Eurosetelit ja -kolikot Euroopan keskuspankki. Viitattu 13.12.2007.