Nykymaailmassa Kingston (Jamaika):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnassa yleensä. Tekniikan ja globalisaation myötä Kingston (Jamaika) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kingston (Jamaika):tä ja sen vaikutuksia eri näkökohtiin sen vaikutuksesta talouteen sen rooliin populaarikulttuurissa. Syvän ja oivaltavan analyysin avulla selvitämme Kingston (Jamaika):tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet ja annamme selkeän ja kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.
Kingston | |
---|---|
![]() |
|
![]() ![]() Kingston |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Surrey |
Kunta | Kingston & St. Andrew |
Perustettu | 22. heinäkuuta 1692 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 480 km² |
Väkiluku (2011) | 584 627[1] |
– Väestötiheys | 1358 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC-5 |
Motto: | A city which hath foundations |
Kingston on Jamaikan pääkaupunki. Vuoden 2011 laskennassa itse kaupungissa oli 584 627 asukasta, Kingston & St. Andrewin kunnassa 662 426 asukasta.[1]
Kaupunki perustettiin 1692 sen sataman suulla sijainneen Port Royalin tuhouduttua maanjäristyksessä.[2] Kingstonista tuli Jamaikan hallinnollinen pääkaupunki vuonna 1872 ja itsenäisen Jamaikan pääkaupunki 1962. 14. tammikuuta 1907 maanjäristys tappoi kaupungissa yli 1 000 ihmistä.
Kingston tunnetaan erityisesti reggaemusiikista. Kaupungin tunnetuimman asukkaan Bob Marleyn asunto toimii nykyisin museona.
Kingstonin lentoasema on Norman Manleyn kansainvälinen lentoasema.
Kingston sijaitsee Jamaikan saaren kaakkoispuolella. Se sijaitsee Kingstonin luonnonsataman ja Blue Mountains -vuorijonon välissä. Kaupunki jakaantuu kahteen osaan. Historiallinen keskusta Parade-kadun ympärillä ja lahden rannalla on osa alakaupunkia, samoin kuin sen länsiosien huonomaineiset alueet. Varakkaat ihmiset ja hienot talot ovat yläkaupungissa, ja arvokkaimmat asunnot ovat vuorten juurella.[3]
Kingstonin ilmastotilastoa
Lähde: WMO[4]
|
Port Royalin tuhouduttua maanjäristyksessä vuonna 1692 sen asukkaat asettuivat rannikon tasangolle lähelle satamaa. Siihen piirrettiin Kingstonin kaupungin ruutukaava, johon kuuluivat yhdensuuntaiset, 20 metriä leveät pääkadut jotka kulkivat satamasta plantaaseille. Leveät kadut suojasivat kaupunkia maanjäristysten tai hurrikaanien aikaansaamilta tulipaloilta, ja helpottivat järjestyksen ylläpitoa. Kaupungin läpi kulkevasta kauppatavarasta tärkeimpiä olivat sokeri ja orjat.[5]