Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkea Kirjanmerkki:een liittyvää. Sen alkuperästä sen evoluutioon tänään, sen sovellusten kautta eri yhteyksissä. Kirjanmerkki:llä on ollut keskeinen rooli niinkin moninaisissa asioissa kuin yhteiskunta, teknologia, kulttuuri ja historia. Vuosien varrella Kirjanmerkki on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista elämäämme, sen eettisistä vaikutuksista ja tulevasta kehityksestä. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Kirjanmerkki:een liittyvät näkökohdat, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää sen merkitys nykymaailmassa ja sen potentiaali tulevaisuudessa.
Kirjanmerkki on kirjan väliin laitettava ohut esine, joka näyttää aukeaman, mistä lukemista tulee seuraavalla lukukerralla jatkaa tai mihin kirjan kohtaan pitäisi muuten kiinnittää huomiota.[1] Esimerkiksi virsikirjan kirjanmerkkiä siirretään hartaustilaisuudessa edellisen virren lopuksi seuraavaksi laulettavan virren alkukohtaan.
Monissa näyttävästi sidotuissa kirjoissa on selän sisään valmiiksi kiinnitetty kirjanmerkkinauha, jota voi helposti siirtää haluttujen sivujen väliin. Perinteinen irrallinen kirjanmerkki voi olla kaunis nauha tai kirjottu tai muuten koristeltu nahka- tai kangasliuska.[1] Kirjanmerkkinä voi kuitenkin toimia muukin litteä ja ohut esine, kuten paperiliitin, Post-it-lappu, kirjan osto- tai lainauskuitti tai muu paperin tai kartonginpalanen. Erillisen kirjanmerkin sijaan kirjan sivun voi myös merkitä taittamalla sivun kulman niin sanotulle koirankorvalle eli hiirenkorvalle. Jos pitää kirjan paperipäällystä kirjan päällä lukiessaan, voi myös päällyksen etu- tai takaliepeen sujauttaa oikealle aukeamalle kirjanmerkiksi.
Jotkut kirjakaupat laittavat myymiensä kirjojen väliin liikkeen logolla ja tiedoilla varustetun kirjanmerkin. Kirjanmerkit ovat myös suosittuja lasten ja aikuisten askartelutöitä.
Vanhimmat säilyneet kirjanmerkit ovat peräisin 1500-luvun lopulta, muun muassa kuningatar Elisabet I:n kirjoista. Oma erillinen esinetyyppinsä, ja samalla keräilykohde, kirjanmerkistä alkoi tulla 1800-luvun puolivälissä, jolloin eräät kutomot Englannin Coventryssä alkoivat valmistaa niitä silkkinauhoistaan.