Kirjoantilooppi

Tässä artikkelissa tutkimme Kirjoantilooppi:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Kirjoantilooppi on käsite, joka on ollut keskustelun ja analyysin aiheena eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Kautta historian Kirjoantilooppi on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Kirjoantilooppi:n eri näkökulmia korostaen sen oleellisimpia ja kiistanalaisimpia puolia. Lisäksi tutkimme, miten Kirjoantilooppi on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen merkitys on nykyään. Valmistaudu astumaan Kirjoantilooppi:n kiehtovaan maailmaan!

Kirjoantilooppi
Naaraskirjoantilooppi
Naaraskirjoantilooppi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Nautaeläimet Bovidae
Alaheimo: Naudat Bovinae
Suku: Tragelaphus
Laji: scriptus
Kaksiosainen nimi

Tragelaphus scriptus
(Pallas, 1766)

Katso myös

  Kirjoantilooppi Wikispeciesissä
  Kirjoantilooppi Commonsissa

Kirjoantilooppi (Tragelaphus scriptus) on Afrikassa laajalle levinnyt sorkkaeläinlaji. Se kuuluu nautojen alaheinoon Bovinae.

Koko ja ulkonäkö

Kirjoantiloopin säkäkorkeus on noin 70–90 cm, ruumis 105–150 cm pitkä ja paino 40–80 kg. Kirjoantiloopilla on pöyheä häntä. Sen sarvet ovat noin 35 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita pienempiä. Kirjoantiloopin turkissa on kirjavia valkoisia laikkuja. Muuten se on harmaa, tosin jotkin yksilöt ovat tummia.

Levinneisyys ja elinympäristö

Kirjoantilooppeja elää lähes kaikkialla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kaikkein kuivimpia alueita kuten Kalaharia ja Namibia lukuun ottamatta. Se elää niin sademetsissä kuin savanneilla, kunhan maasto on peitteinen. Laji elää myös vuoristometsissä.

Elintavat

Kirjoantilooppi liikkuu sekä päivällä että yöllä, mieluiten kuitenkin öisin. Se ei liiku kovassa helteessä. Antiloopit elävät hyvin piilottelevasti. Kirjoantilooppi ei ole seurallinen, mutta sietää lajitovereita ja joskus niitä voi elää yli 20 neliökilometrillä. Lajin elinalue on 0,25–20 hehtaaria. Kirjoantilooppi ääntelee vain vähän. Naaras synnyttää kerralla yhden vasikan kuuden kuukauden kantoajan jälkeen. Se voi saada kaksi vasikkaa vuodessa. Vasa seuraa emoaan avoimeen ympäristöön nelikuisena. Vasikka aikuistuu vuoden vanhana. Kirjoantiloopin ravinto koostuu lehdistä, ruohoista ja hedelmistä. Öiseen aikaan se usein tulee syömään avoimelle savannille. Kirjoantiloopin vihollisia ovat isot petoeläimet, kuten leopardit, kotkat ja hyeenat. Kirjoantiloopin vasoja jää myös paviaanien ja simpanssien saaliiksi. Kirjoantiloopin elinikä on noin 12 vuotta. Laji ei ole uhanalainen.

Lähteet

  • Lahti, Seppi et al (toim.) 1979. Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. Porvoo: WSOY. ISBN 951-0-08247-3 ja Suuri Savanni. Kirj. Olli marttila. Auris

Viitteet

  1. ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Tragelaphus scriptus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)