Kirjoeväsimppu

Nykymaailmassa Kirjoeväsimppu on aihe, josta on tullut erityisen ajankohtainen. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Kirjoeväsimppu:stä joko sen yhteiskunnallisen vaikutuksen, arkielämän merkityksen tai ammatillisen merkityksen vuoksi. Kirjoeväsimppu on herättänyt suurta kiinnostusta sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti, ja siitä on tullut jatkuva keskustelunaihe eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kirjoeväsimppu:n vaikutusta ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Kirjoeväsimppu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo: Simput Cottidae
Suku: Cottus
Laji: poecilopus
Kaksiosainen nimi

Cottus poecilopus
Heckel, 1837

Katso myös

  Kirjoeväsimppu Wikispeciesissä
  Kirjoeväsimppu Commonsissa

Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) on simppujen heimoon kuuluva kalalaji.

Koko ja ulkonäkö

Kirjoeväsimppu on yleensä 5–8 senttiä, enintään 12 senttiä pitkä,[3] mustan, harmaan ja ruskean kirjava kala.lähde? Se muistuttaa paljon kivisimppua, mutta sen voi erottaa varmimmin vatsaevistä, joissa kirjoeväsimpulla on poikkijuovia. Kirjoeväsimpun voi myös sekoittaa härkäsimpun järvimuotoon.[3]

Levinneisyys

Kirjoeväsimppua tavataan Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Pohjois-Venäjällä, Puolassa, paikoin Pohjois-Saksassa ja Karpaattien alueella jokien Tonava, Dniestr, Vistula ja Odra vesistöissä.[1]

Suomessa kirjoeväsimppua tavataan Peräpohjolasta ja Lapista Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta, sekä Järvi-Suomesta Saimaalta, Virmasvedestä, Kallahdesta sekä Päijänteen eteläosista.[3] Se havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1901.[4]

Elinympäristö

Kirjoeväsimppu elää matalassa kivikkopohjilla viileissä, hapekkaissa vesissä. Sitä tavataan erityisesti virtaavista vesistä, mutta sitä löytyy myös järvien rannoilta.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Freyhof, J. & Kottelat, M.: Cottus poecilopus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.08.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Risto Väinölä: Kirjoeväsimppu – Cottus poecilopus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ a b c d Kirjoeväsimppu, Cottus poecilopus LuontoPortti. Viitattu 8.12.2018.
  4. ↑ Lauri Urho ja Hannu Lehtonen: Kalalajit Suomessa, s. 7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus), 2008. ISBN 978-951-776-601-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 1.6.2018.

Aiheesta muualla