Nykymaailmassa Kirjoeväsimppu on aihe, josta on tullut erityisen ajankohtainen. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Kirjoeväsimppu:stä joko sen yhteiskunnallisen vaikutuksen, arkielämän merkityksen tai ammatillisen merkityksen vuoksi. Kirjoeväsimppu on herättänyt suurta kiinnostusta sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti, ja siitä on tullut jatkuva keskustelunaihe eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kirjoeväsimppu:n vaikutusta ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Kirjoeväsimppu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Simppukalat Scorpaeniformes |
Heimo: | Simput Cottidae |
Suku: | Cottus |
Laji: | poecilopus |
Kaksiosainen nimi | |
Cottus poecilopus |
|
Katso myös | |
Kirjoeväsimppu (Cottus poecilopus) on simppujen heimoon kuuluva kalalaji.
Kirjoeväsimppu on yleensä 5–8 senttiä, enintään 12 senttiä pitkä,[3] mustan, harmaan ja ruskean kirjava kala.lähde? Se muistuttaa paljon kivisimppua, mutta sen voi erottaa varmimmin vatsaevistä, joissa kirjoeväsimpulla on poikkijuovia. Kirjoeväsimpun voi myös sekoittaa härkäsimpun järvimuotoon.[3]
Kirjoeväsimppua tavataan Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Pohjois-Venäjällä, Puolassa, paikoin Pohjois-Saksassa ja Karpaattien alueella jokien Tonava, Dniestr, Vistula ja Odra vesistöissä.[1]
Suomessa kirjoeväsimppua tavataan Peräpohjolasta ja Lapista Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta, sekä Järvi-Suomesta Saimaalta, Virmasvedestä, Kallahdesta sekä Päijänteen eteläosista.[3] Se havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1901.[4]
Kirjoeväsimppu elää matalassa kivikkopohjilla viileissä, hapekkaissa vesissä. Sitä tavataan erityisesti virtaavista vesistä, mutta sitä löytyy myös järvien rannoilta.[3]