Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Knut Gjengedal:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Knut Gjengedal on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena ajan mittaan sen merkityksellisyydestä historiassa ja vaikutukseensa nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme kuinka Knut Gjengedal on muokannut ihmissuhteita, teknologista kehitystä, politiikkaa ja kulttuuria yleensä. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme Knut Gjengedal:n monia puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Knut Gjengedal:stä, jonka avulla lukija ymmärtää sen merkityksen ja laajuuden globaalissa kontekstissa.
Knut Gjengedal | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. lokakuuta 1900 Gloppen, Norja |
Kuollut | 14. helmikuuta 1973 (72 vuotta) |
Ammatti | opettaja, kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | uusnorja |
Palkinnot | |
Norjan kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto 1948 |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Knut Gjengedal (17. lokakuuta 1900 Gloppen – 14. helmikuuta 1973) oli norjalainen opettaja ja kirjailija. Hän julkaisi neljä romaania, kolme novellikokoelmaa ja kuusi lastenkirjaa. Omakustanteinen esikoisteos Guten fraa einsemda ilmestyi vuonna 1928. Romaaneissaan Gjengedal nostaa esiin maaseudun suvaitsemattoman asenneilmapiirin ongelmia. Gjengedalin lastenkirjoissa maaseutua kuvataan myönteisemmin, ja arvostelun kohteena on kyläkoulujen lakkauttaminen.[1]