Tässä artikkelissa tutkimme Knut Hjeltnes:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen eri puolia ja seurauksia. Ilmestymisestään lähtien Knut Hjeltnes on herättänyt keskustelua sen vaikutuksesta nykymaailmassa, sen vaikutuksista eri alueilla ja sen kehityksestä ajan myötä. Tutustumme Knut Hjeltnes:n historiaan ja kontekstiin sekä tämän ilmiön ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Knut Hjeltnes:n nykyistä roolia ja sen merkitystä tulevaisuuden kannalta.
Knut Hjeltnes (8. joulukuuta 1951 Ulvik – 17. tammikuuta 2024[1]) oli norjalainen yleisurheilija.
Hän opiskeli Brigham Youngin yliopistossa vuoteen 1978 asti.[2]
Hän osallistui olympialaisiin kiekonheitossa kolmesti – vuonna 1976 hän sijoittui seitsemänneksi tuloksella 63,06 m[3], vuonna 1984 hän sijoittui neljänneksi tuloksella 65,28 m[4] ja vuonna 1988 hän sijoittui seitsemänneksi tuloksella 64,94 m.[5] Vuonna 1986 hän saavutti Hyvän tahdon kisojen pronssia kiekonheitossa tuloksella 64,02 m.[6][7]
Hän oli Norjan mestari kuulantyönnössä vuosina 1975–1976 ja 1978–1984[8] ja kiekonheitossa vuosina 1975–1976, 1979–1984, 1986 ja 1988–1989, sekä kakkonen kiekonheitossa vuosina 1974, 1996 ja 1997.[9]
Vuonna 1977 hän jäi kiinni anabolisten steroidien käytöstä ja sai vuoden mittaisen kilpailukiellon. Hän oli ensimmäinen dopingrikkomuksesta kilpailukiellon saanut norjalainen yleisurheilija.[10]
Hän rikkoi kuulantyönnön Norjan ennätyksen kolme kertaa vuosina 1975–1980 ja kiekonheiton Norjan ennätyksen kymmenen kertaa vuosina 1975–1985.[11] Vuosina 1979–1983 hän oli Pohjoismaiden ennätysmies kiekonheitossa.[10]
Uran lopettamisen jälkeen hänestä tuli valmentaja. Hän on naimisissa Colleenin kanssa ja heillä on kolme lasta.[2]
Henkilökohtaiset ennätykset:[12]