Knuut III Hardeknut

Tänään aiomme sukeltaa Knuut III Hardeknut:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena läpi historian ja vaikuttanut yhteiskunnan eri puoliin. Syntymisensä jälkeen Knuut III Hardeknut on käynnistänyt joukon merkittäviä muutoksia _var2-alueella, mikä on herättänyt sekä ihailua että kiistaa. Tämän artikkelin avulla tutkimme perusteellisesti Knuut III Hardeknut:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Knuut III Hardeknut
Knuut III Englannin kuninkaitten sukuluettelossa 1300-luvulta
Tanskan kuningas
Valtakausi 1035 – 8. kesäkuuta 1042
Edeltäjä Knuut II Suuri
Seuraaja Maunu Hyvä
Englannin kuningas
Valtakausi 17. maaliskuuta 1040 – 8. kesäkuuta 1042
Edeltäjä Harald Jäniksenkäpälä
Seuraaja Edvard Tunnustaja
Syntynyt Hardeknud
n. 1018
Englanti
Kuollut 8. kesäkuuta 1042
Lambeth, Englanti
Hautapaikka Winchesterin tuomiokirkko
Suku Knýtlinga-suku
Isä Knuut Suuri
Äiti Emma Normandialainen
Uskonto katolilaisuus
Hardeknut äitinsä Emma Normandialaisen kanssa, taustalla velipuoli Edvard Tunnustaja.

Knuut III Hardeknut (engl. Harthacanute, Canute the Hardy, tansk. Hardeknud, Knud 3.); (n. 1018 – 8. kesäkuuta 1042) oli Tanskan kuningas vuosina 1035–1042 ja Englannin kuningas[1] vuosina 1040[2]–1042.[2]

Suku

Hän oli Knuut Suuren ja Emma Normandialaisen ainoa poika.[2] Hänen sisarensa oli Gunhilda Tanskalainen (n. 1020–1038), joka avioitui keisari Henrik III:n kanssa. Hänellä oli neljä velipuolta: Edvard Tunnustaja, Alfred, Sweyn Knutsson ja Harold Harefoot.

Tie kuninkaaksi

Knuut seurasi isäänsä Tanskan valtaistuimelle vuonna 1035, mutta joutui riitoihin Norjan kuningas Maunu Hyvän kanssa, mikä esti Knuutia menemästä Englantiin ja varmistamaan asemaansa siellä. Emma Normandialainen tuki poikaansa Hardeknutia Englannin kuninkaaksi.[2] Koska Knuut ei voinut matkustaa Englantiin, hänen velipuolensa Harald Jäniksenkäpälä toimi Englannin sijaishallitsijana ja kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1037. Haraldin kruunaamista kuninkaaksi ajoi eritoten jaarli Godwin.[2]

Muut muut kuin Knuut tavoittelivat kruunua. Emma Normandialaisen edellisestä avioliitosta kuningas Etherledin kanssa oli elänyt aikuiseksi kaksi poikaa, Edvard Tunnustaja ja Alfred. He olivat paenneet Englannin kanaalin yli Normandiaan Knuutin verilöylyä Emman sukulaisen, Normandian herttuan suojiin.[2]

Knuut Suuren kuoleman jälkeen Edvard Tunnustaja ja Alfred uskoivat hetken koittaneen vallan anastaneiden tanskalaisten kukistamiseksi. Kumpikin uskoi äitinsä, leskikuningatar Emman auttavan. He lähtivät kohti Englantia eri reittejä. Edvard tuli kuitenkin matkalla epäluuloiseksi ja kääntyi takaisin. Alfred sen sijaan rantautui Englantiin, missä hänet otti kohteliaasti vastaan jaarli Godwin kotonaan, jossa pitoja vietettiin vieraanvaraisesti. Godwin myös vannoi uskollisuutta Alfredille. Seuraavana päivänä hän johdatti Alfredin seurueen Harald Jäniksenkäpälän sotilaiden ansaan. Alfredin miehet teurastettiin ja Alfredin silmä kaivettiin hänen päästään. Pahoinpidelty Alfred kuoli pian vammoihinsa.[2]

Hardeknut suunnitteli vallankaappausta maihinnousulla, mutta velipuoli Harald Jäniksenkäpälä ehti kuolla ennen sen toimeenpanoa vuonna 1040.[2] Hardeknut palasi Skandinaviasta ja nousi Englannin kuninkaaksi.[2] Ensi töikseen hän kaivatti Haraldin haudastaan ja heitätti tämän ruumiin Thames-jokeen.[2] Leskikuningatar Emma Normandialainen syytti jaarli Godwinia poikansa Alfredin murhasta, mutta juonikas Godwin lahjoitti kuningas Knuutille sotalaivan ja selvisi näin ilman rangaistusta.[2]

Fantasiamuotokuva Knuut III:sta, C. N. Overgaard 1880-luku

Kuninkaana

Knuut III:n aikana lyöty hopeinen pennyn raha noin vuodelta 1040

Knuut oli raaka ja epäsuosittu hallitsija, sillä hän korotti veroja. Hänen hallituskautensa ehkä merkittävin tapahtuma Englannissa oli verotusta vastaan noussut kapina Worcesterissä vuonna 1041. Tarina Coventryn kaduilla alastomana ratsastavasta Lady Godivasta, joka vaatii paikallisjaarlia alentamaan veroja, saattaa olla peräisin Knuutin kaudelta.

Knuut pelkäsi hyökkäystä Skandinaviasta, sillä myös hänen sukulaisensa Sven Estridinpoika ja Norjan kuningas Maunu Hyvä katsoivat Englannin kruunun kuuluvan itselleen. Varmistaakseen asemansa viikinkikuningas Knuut halusi lepytellä vanhoja englantilaisia ylimyksiä ja kutsui hyvän tahdon eleenä viimeisen elossa olevan äidinpuoleisen velipuolensa Edvardin Normandiasta takaisin Englantiin. Tämä oli isänsä puolelta vanhaa saksilaista sukua.[2]

Knuut kuoli osallistuessaan hääjuhlaan. Hän oli juuri kohottamassa maljaa morsiamen terveydelle, kun hän lyyhistyi kouristellen kuolleena maahan. Historioitsijat ovat kiistelleet siitä, kuoliko Knuut noin 24-vuotiaana liiallisen alkoholin käynnistämään sairauskohtaukseen vai myrkytettiinkö hänet.[2] Hän oli naimaton eikä hänellä ollut perillisiä. Hänet on haudattu Winchesterin tuomiokirkkoon.[3]

Knuutin kuoltua ilman perillistä velipuoli Edvard Tunnustaja otti vallan Englannissa ja palautti anglosaksisen sukulinjan hetkeksi valtaan.

Lähteet

  1. ↑ Harthacnut Oxford Dictionary of National Biography. Oxford University Press. Viitattu 25.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Päivälleen 1000 vuotta sitten tanskalaiset valtasivat Englannin – Siitä alkoi tositarina, jonka rinnalla Game of Thrones kalpenee Yle Uutiset. 18.10.2016. Viitattu 20.11.2023.
  3. ↑ Knud III Hardeknud gravsted.dk. Viitattu 9.3.2025.

Aiheesta lisää

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Knuut III Hardeknut.


  Edeltäjä:
Knuut II Suuri 		Tanskan kuningas
1035–1042 		Seuraaja:
Maunu Hyvä
Edeltäjä:
Harald Jäniksenkäpälä 		Englannin kuningas
1040–1042
(1035–1037) 		Seuraaja:
Edvard Tunnustaja